Avainsana: EU

  • Rauhacast: Mitä kuuluu rauhalle Afrikan sarven alueella?

    Rauhacast: Mitä kuuluu rauhalle Afrikan sarven alueella?

    Kuuntele jakso SoundCloudissa, Spotifyssa tai Apple Podcastsissa. Tällä kertaa Rauhacastissa Timo Virtalan haastateletavana on Kirkon Ulkomaanavun erityisedustaja ja Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen puheenjohtaja Jussi Ojala. Eritreassa vuosina 2016-2017 asunut Ojala on syvästi huolissaan Etiopian pohjoisosassa sijaitsevan Tigrayn osavaltion ja Etiopian liittovaltion yhteenotoista. Puheenaiheina ovat myös Etiopian naapurimaan Eritrean ihmisoikeustilanne ja EU:n rooli Afrikan sarven alueella. Taistelut…

  • Rauhacast: Mikä on tehokkain keino vähentää köyhyyttä?

    Rauhacast: Mikä on tehokkain keino vähentää köyhyyttä?

    Mikä on tehokkain keino vähentää köyhyyttä? Tehoaako kehitysyhteistyö? Tällä kertaa Rauhacast paneutuu kehitystalouteen. Timo Virtalan haastateltavana on Aalto-yliopiston kehitystaloustieteen työelämäprofessori Ritva Reinikka. Yläkuvassa maailman väestönkasvu vuodesta 1820 ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä maailmanpankin tilastojen perusteella. Ketä saamme kiittää näin erinomaisesta kehityksestä: kapitalismia, kommunismia vai kehitysyhteistyötä? (Teksti jatkuu podcast-upotuksen jälkeen.) Pandemian pyörteissä Maailmanpankki on osoittautunut arvonsa…

  • Mikael Böök

    Mikael Böök

    Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmassa keskustellaan torstaiaamuna ydinaseista, ydinaseriisunnasta, internetistä sekä Euroopan tulevaisuudesta. Vieraana on telakkatyöläinen, internetyrittäjä ja tietokirjailija Mikael Böök. Miten vanha vasemmistolainen näkee nykyään Euroopan unionin, sen hyvät ja huonot puolet? Onko eurooppalainen federalismi mahdollista kun talousliitto natisee liitoksissaan?

  • Loput Iltasanomien vaalikonevastauksista

    Loput Iltasanomien vaalikonevastauksista

    Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina olen julkaissut Helsingin Sanomien ja Iltasanomien vaalikonekysymyksien vastauksia. Tässä vielä viimeiset. 45. Oli virhe liittyä maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen 2011. (IS) Täysin eri mieltä. Suomen tulisi olla mukana ja aktiivisesti tukea jok’ikistä kansainvälistä aseidenriisuntasopimusta. Tämä on Suomen etu pienenä maana ja Suomen velvollisuus rikkaana ja poliittisesti vakaana maana. 46. Suomen on…

  • Vielä lisää vastauksia

    Vielä lisää vastauksia

    Toissapäivänä ja eilen olen poiminut tänne Helsingin Sanomien ja Iltasanomien vaalikoneiden kysymyksiä ja vastaushahmotelmiani. Tässä joitakin jota pähkäilin tänään. 31. Monipuoliset ja ilmaiset sosiaalituet ja -palvelut ovat tehneet suomalaisista laiskoja ja kiittämättömiä. (IS) Täysin eri mieltä. Keskimäärin suomalaiset eivät ole kovinkaan laiskoja eivätkä kiittämättömiä. Toki myös sellaisia on, mutta en usko sosiaalitukien ja -palveluiden olevan…

  • Miksi vihreät?

    Mainostettuani sosiaalisessa mediassa tänään päättyvää Euroopan vihreän puolueen esivaaleja (johon kuka tahansa vihreästi ajatteleva saa osallistua), ystäväni esitti suoran ja ytimekkään kysymyksen: miksi vihreät? Tässä vastaukseni. Mielestäni ihmiskunta on kehittynyt siihen pisteeseen, että on tullut aika ryhtyä ajamaan jonkun suuremman kokonaisuuden kuin vaan oman intressiryhmän, kunnan, kaupungin, valtion tai maanosan etua. Tähän on kaksi syytä,…

  • Siviilikriisinhallinnasta työkalu rauhan rakentamiseen

    Siviilikriisinhallinta on kovassa nousussa. Kymmenen vuotta sitten siviilikriisinhallinta -sanaa ei edes tunnettu, mutta vuodesta 2003 lähtien EU on aloittanut viisitoista siviilikriisinhallintaoperaatiota yhdessätoista eri maassa, kolmella eri mantereella. Kymmenen operaatiota on parhaillaan käynnissä, ja lähtövalmiudessa EU:n alueella on – ainakin periaatteessa – noin 13 000 siviilikriisinhallinnan ammattilaista. EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioita suoritetaan maailman pahimmissa kriisipesäkkeissä, kuten Afganistanissa, Irakissa,…

  • Rajoista

    Yk:n pääkonttori New Yorkissa 2006. Vastauksena edellisen artikkelin kommenttiin: On totta, että Suomen rajojen yksipuolinen aukaiseminen aiheuttaisi huimia kustannuksia veronmaksajille. Jos koko maailman rajat sen sijaan poistettaisiin kertaheitolla, Suomeen tuskin olisi montaakaan tulijaa. Lontoo, New York ja Pariisi sen sijaan olisivat pulassa. On olemassa täysin vapaata liikkuvuutta ajavia tahoja, heidän keskustelua voi käydä lukemassa esimerkiksi…

  • Rypälepommikielto hallituksen käsittelyssä

    Mikä on todennäköisyys, että Saksa hyökkää sotavoimillaan Ranskaan? Entä toisinpäin? Entä mikä on EU:n ja Yhdysvaltojen sodan välinen todennäköisyys? Entä USA:n ja Japanin, Japanin ja EU:n tai EU:n ja Venäjän? Hyvin pieni, uskallan väittää, lähes olematon. Entä miten tästä todennäköisyydestä on tullut niin pieni? Onko tämä tilanne saavutettu asevarustelulla, voimapolitiikalla, diplomatialla, taloudellisella yhdentymisellä, kansainvälisillä sopimuksilla,…

  • Leijona ja kyyhky

    Gustav Hägglundin omaelämänkirjasta päätellen Suomessa oli vuosina 1994 – 2001 ahkera, hyväntahtoinen ja oikeudenmukainen puolustusvoimain komentaja. Eläkkeelle jäätyään Hägglund nimitettiin Euroopan sotilaskomitean puheenjohtajaksi, jossa hän toimi vuoteen 2004 asti. Komentokaudellaan hän modernisoi varusmiespalveluksen, uudisti upseerikoulutuksen, pani aluelle reservin koon tuntuvan pienentämisen, taisteli upseeriensa alkoholinkäyttöä ja laiskistumista vastaan ja kohotti sinibarettien statusta. Ennen puolustusvoimain komentajuutta Hägglund…

  • Baltiasta Balkanille II (jatkuu)

    Aasi Vis-saarella. Splitin linja-autoasemalla auringosta, lomasta, oluesta ja elämästä nauttiessani sain seuraavanlaisen tekstiviestin: ”Hello Timo! Wie get’s? Wo sind ihr? Ich bin schön Wien. Alles ok! Gute fahrt. Schreibst du! Josef” Sallyn palattua matkaeväsostoksilta kysyin, muistaako hän Josefia. Yhdessä kävimme läpi kaikki miehet, joihin olimme matkamme aikana tutustuneet ja joille olin saattanut antaa yhteystietoni ja…

  • EU – askel kohti globaalia etiikkaa?

    Roomassa 25.3.1957. (Lyhennetty versio tästä kirjoituksesta on julkaistu Maailma.net -sivustolla 2.4.2007) Päivälleen viisikymmentä vuotta sitten solmittiin Roomassa Ranskan, Saksan, Italian ja Benelux-maiden välinen sopimus yhteisten sisämarkkinoiden perustamisesta. Syntyi EEC, jonka nimi muutettiin vuonna 1967 EY:ksi ja vuonna 1993 EU:ksi. Tänään integraatio on edennyt niin pitkälle, että joudumme kysymään, mikä EU oikeastaan on. Onko se itsenäisten…