Kertomuksia rohkeudesta, osa 6: Tšekkoslovakian miehityksen vastustaminen vuonna 1968

prague-spring-2

Noustuaan Tšekkoslovakian johtoon uudistusmielinen Alexander Dubcek aloitti toimenpiteet poliittisten uudistusten tekemiseksi. Hänen tavoitteenaan oli rakentaa inhimillisempää ja modernimpaa sosialismia lisäämällä sanan- ja lehdistönvapautta, sallimalla matkustelua ja uudistamalla taloutta. Uudistukset pantiin käytäntöön ‘Prahan keväänä’ 1968, ja kahden vuosikymmenen terrorin ja hiljaisuuden jälkeen tsekit ja slovakit löysivät taas äänensä. Neuvostoliitto kuitenkin vaati uudistusten keskeyttämistä, ja kun sitä ei tapahtunut, hyökkäsi liittolaisineen maahan myöhään illalla 20.8.1968.

Tšekkoslovakian valtionjohto pidätettiin saman tien. He kuitenkin ehtivät tuomita miehityksen julkisesti ja kieltää armeijaansa ryhtymästä sotatoimiin. Seuraavana aamuna Prahan keskustaan ajoi panssarivaunuja. Ihmiset kerääntyivät kaduille, vihelsivät, buuasivat, pilkkasivat ja sylkivät panssarivaunujen suuntaan, ja osoittivat tukensa kidnapatulle presidentille ja pääministerilleen. Väkivaltaisuuksiakin tapahtui, mutta radiossa ja televisiossa, jotka olivat yhä paikallisten käsissä, ihmisiä kehotettiin välttämään provokaatiota ja väkivaltaa, ja turvautumaan sen sijaan ”passiiviseen” vastarintaan.

Tärkeimmiksi siviilivastarinnan muodoiksi nousivat eri yhteiskunnan tasojen yhteistyöstä kieltäytymiset, lakot, työnseisaukset ja mielenosoitukset. Lisäksi käytettiin spontaania viekkautta ja huumoria, jonka avulla miehittäjille ja itselleen tehtiin selväksi, kuka maata todellisuudessa hallitsee. Tässä joitakin esimerkkejä:

* Ulkonaliikkumiskieltoa ei noudatettu. Sen sijaan sotilaiden kivääreihin vietiin kukkia ja heidän kanssaan käytiin kiihkeitä keskusteluita miehityksen oikeutuksesta.

* Elokuun 26. päivänä klo 9.00 eri puolilla valtakuntaa kirkonkellot soivat, autot tööttäsivät, radiot pauhasivat täysillä ja hälytyssireenit ulvoivat. Prahassa alkoi tunnin mittainen yleislakko, joka tarkoitti myös kaiken liikenteen pysähtymistä.

* Itä-Bohemiassa pienen kylän asukkaat muodostivat sillan yli ihmisketjun, jolla estivät neuvostopanssareiden kulun. Kahdeksan ja puoli tuntia odotettuaan panssarivaunut kääntyivät takaisin.

* Junavaunullinen piraattiradioasemien häiritsemiseksi tarkoitettua kalustoa juuttui ensin tuntikausiksi asemalle sähkönpuutteen vuoksi, kunnes päätyi sivuraiteelle kahden paikalleen jämähtäneen veturin väliin. Neuvostoarmeija joutui lopulta siirtämään kaluston Moskovaan helikopterilla.

* Bratislavassa nuoret kävivät ostamassa Prahan kevään ansiosta kauppoihin tulleita miestenlehtiä, ja jakoivat niitä panssarivaunuissaan aluetta vartioiville miehittäjille. Hetken odotettuaan he palasivat ja tukkivat panssarivaunujen periskoopit.

* Eräs neuvostoarmeijan yksikkö majoittui Bratislavan linnaan. Linnamuseon kuraattori pyysi venäläiseltä everstiltä lupaa käydä tarkistamassa museon näyttelyt, mutta kävikin kellarissa sulkemassa vesijohdon. Sotilaat joutuivat vierailemaan naapuritaloissa vedenhaussa, mutta jostain syystä koko lähialueen vedensaanti oli tyrehtynyt. Neuvostojoukot joutuivat useiden päivien ajan tuomaan sotilailleen vettä helikopterilla Unkarista.

* Roznavan kylässä asui pääasiassa unkarilaistaustaisia asukkaita, joten miehittäjät lähettivät sinne unkarilaisia joukkoja uskoen heidän olevan tervetulleita. Toisin kuitenkin kävi. Miehittäjäjoukoille ei tarjottu vettä, ruokaa, tarvikkeita eikä majoitusta, vaan heille buuattiin ja heidän suuntaan syljettiin. Epätoivoinen unkarilaisjoukkojen eversti meni neuvottelemaan asiasta kylän pormestarin kanssa. Sovittiin, että joukot saisivat yöpyä paikallisessa koulussa, mutta vain sillä ehdolla, että noudattavat öistä ulkonaliikkumiskieltoa. Niinpä miehittäjäjoukot palasivat joka ilta kouluunsa, jonne pormestari lukitsi heidät yöksi, palaten taas aamulla aukaisemaan heille oven.

* Piraattiradio- ja televisioasemia luotiin eri puolille Prahaa, niin että miehittäjien oli mahdotonta niitä löytää ja sulkea. Sähköinen media oli tärkeässä roolissa yhteenkuuluvaisuudentunteen ja toivon säilyttämisen kannalta. Toimittajien linja oli hyvin yksimielinen: kansalaisia kehotettiin väkivallattomaan vastarintaan ja yhteistyöstä kieltäytymiseen.

* Seiniin ja miehittäjien ajoneuvoihin maalailtiin hakaristejä, vitsejä ja poliittisia kommentteja: ”Miksi valloittaa valtionpankki? Tehän tiedätte että se on tyhjä.” ”Yhdysvallat Vietnamissa, Neuvostoliitto Tšekkoslovakiassa.” ”Leonid, lähetä kymmenen panssarivaunua lisää – 20 vastavallankumouksellista saapui tänään.” ”Elefantti ei voi nielaista siiliä.”

* Kiellettyjä lehtisiä, pamfletteja ja sanomalehtiä julkaistiin jatkuvasti eri puolilla valtakuntaa. Lehtien jakeluun osallistui niin lapsia kuin poliisejakin.

* Miehittäjäjoukkojen etenemistä ja liikkumista vaikeutettiin kääntelemällä tienviittoja ja poistamalla kylän- ja kadunnimikylttejä. Eräs puolalainen armeija kierteli koko päivän Tšekkoslovakian maaseudulla Praha -tienviittoja seuraten, päätyen lopulta illan hämärtyessä takaisin Puolan vastaiselle rajalle.

Tšekkoslovakialaiset eivät nousseet aseelliseen vastarintaan, ja Unkarin vuoden 1956 kansannousun kaltaiselta, tuhansien ihmishenkiä vaatineelta konfliktilta vältyttiin. Prahan kevään uudistukset peruttiin, mutta yhtenäisen vastarinnan vuoksi miehittäjät saivat maan kontrolliin hyvin hitaasti. Heiltä kesti kahdeksan kuukautta ennen kuin he saivat maalle neuvostomyönteisen pääministerin. Kymmenen vuotta miehityksen jälkeen eräs Neuvostoliiton salaisen tiedustelupalvelun KGB:n agentti tunnusti Gene Sharpille (muutaman drinkin jälkeen): ”Voi pojat, se oli täysi katastrofi.”

Laatinut:
Timo Virtala.

Lähteet:

James VanHise: Civil Resistance in Czechoslovakia -essee osoitteessa http://www.fragmentsweb.org/TXT2/czechotx.html. (VanHisen käyttämät lähteet: Colin Chapman, August 21st; Gene Sharp, The Politics of Nonviolent Action; Gene Sharp, Social Power and Political Freedom; Joseph Wechsberg, The Voices; Philip Windsor and Adam Roberts, Czechoslovakia 1968.)

Nagler, Michael N.: The Search for a Nonviolent Future – A Promise of Peace For Ourselves, Our Families, and Our World. New World Library, 2004.

Dokumenttielokuva Czechoslovakian Revolt 1968: http://www.youtube.com/watch?v=SVIp5lUJhCs

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *