Luento keskiviikkona 11.1.2012, klo 15:00-16:30
Kirjasto 10, Elielinaukio 2 G, Helsinki

SAUDI-ARABIAN JA IRANIN KYLMÄ SOTA

Saudi-Arabia ja Iran haluavat nostaa välillään olevan konfliktin tasoa, koska molemmat tarvitsevat ulkopuolista vihollista. Samanaikaisesti Irania syytetään ydinaseohjelmasta ja Saudi-Arabia murskaa opposition mielenilmauksia maan itärannikolla, jossa sijaitsee maailman tärkein öljykeskus. Voiko arabimaailman kylmä sota johtaa kuumaan? Miten EU ja Suomi ovat reagoineet sekä mitä ne voisivat tehdä tilanteen rauhoittamiseksi? Miten käy Saudi-Arabian itärannikon shiia-vähemmistölle?

Luennoitsijana toimittaja ja kirjailija Liisa Liimatainen, joka on julkaissut kaksi tietokirjaa Iranista ja valmistelee nyt teosta Saudi-Arabiasta. Hän on seurannut läheltä erityisesti itäisen Saudi-Arabian shiia-alueiden viime aikaisia väkivaltaisuuksia viimekeväisen kuuden viikon Saudi-Arabiassa oleskelun lisäksi.

Luento järjestetään Kirjasto 10:ssä, pääpostin talossa, Elielinaukio 2 G Helsinki. Luennon järjestää Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finland (www.saferglobe.fi). Voit tukea SaferGlobe Finlandin toimintaa liittymällä sen kannatusjäseneksi http://www.saferglobe.fi/tutkimusverkosto/tue-toimintaamme/

Kuva: Liisa Liimatainen puhumassa Loviisan Rauhanfoorumissa elokuussa 2010. Kuvan ottanut Piretta Pietilä.

Aika Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemiseen on käymässä vähiin.

Suomen YK-liiton ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston maanantaina 12. joulukuuta järjestämä seminaari “YK:n ja EU:n rooli Lähi-idän rauhanprosessissa” käsittelee Lähi-idän kvartetin johtaman prosessin ajankohtaista tilannetta.

Miksi EU ei ole pystynyt puhumaan prosessissa yhdellä äänellä? Mitä EU voi tehdä kahden valtion mallin toteutumiseksi? Edistääkö palestiinalaisten toive YK:n jäsenyydestä rauhanprosessia? Miten käy rauhanneuvottelujen ja YK:n rahoituksen, jos Yhdysvallat katkaisee tukensa järjestölle?

Seminaarin ohjelma:

12.30 kahvitarjoilu

13.00 Ulkoministeri Erkki Tuomioja

Palestiinan Suomen-suurlähettiläs Nabil Alwazir

Europarlamentaarikko Hannu Takkula

Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien professori Hannu Juusola

Suomen YK-liiton puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Keskustelua johtaa Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen .

Seminaari päättyy noin klo 16. Seminaari järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Kampin Voimatalo)

Tervetuloa!

Ilmoittautumiset 9.12. mennessä osoitteeseen: toimisto@ykliitto.fi

Kuva: …anna christina… (Some rights reserved)

Teksti: Suomen Rauhanliitto
Kuva: Wayan Vota (some right reserved). Kuvassa olevan vauvan nimi on Archer, ja hänet on juuri kastettu Atlantin valtameressä.

Suomen Rauhanliitto toivoo Suomelta eurooppalaista aloitetta vyöhykkeestä, joka kattaisi koko maanosan Atlantilta Uralille. Tällainen aloite tukisi Lähi-Idän vyöhykeneuvotteluja. Rauhanliitto aikoo 2012 kampanjoida jotta europpalaiset järjestöt lähtisivät ajamaan tällaista vyöhykettä ja on tehnyt aloitteen asiasta myös kansainvälisen rauhanliikkeen kattojärjestölle International Peace Bureaulle.

Suomi isännöi 2012 joukkotuhoaseettoman Lähi-idän kokousta. Rauhanliikkeen ajama, ja nyt hallitus-ohjelmaankin kirjattu, lupaus aloitteellisesta ydinaseriisuntapolitiikasta on tuottanut Suomelle tällä tavoin merkittävän aseman.

Hanke on aivan keskeinen aseriisuntapolitiikan jatkamiselle. Kansainvälisissä suhteissa on vahvistettava ydinaseettomuuden periaatetta, jota YK-sopimukset tukevat.

Ydinaseriisunnassa tapahtuu tällä hetkellä yhä rajallista edistymistä. Ydinaseiden ja ydinasemateriaalin leviämisen pelko on saanut isojenkin maiden johtajat, entisey ydinaseiden puolestapuhujat, uudelleen miettimään ydinasepelotteen mielekkyyttä. Presidentti Barak Obama asetti tavoitteeksi lopullisen ydinaseriisunnan vaikka sittemmin epäilikin tapahtuuko sen hänen elinaikanaa. Venäjä ja USA sopivat uudesta START sopimuksesta, mutta senkin jälkeen jää liikaa aseita jäljelle. Täydellisen ydinkoekiellon aikaansaaminen ja ydinvoimahankkeiden tuottaman asekelpoisen aineksen luotettava valvonta ovat seuraavina asialistalla.

Vaikka Naton strategiauudistuksen yhteydessä ja muissakin yhteyksissä on puhuttu Euroopan taktisista ydinaseista ja niiden riisumisesta, ei tässä olla saatu sovittua vielä mitään konkreettisesti, vaikka moni Naton eurooppalainen maa haluaisi avata neuvotteluyhteyden Venäjän kanssa.

Samanaikaisesti on kuitenkin käynnistymässä uusi varustelukierre, joka huolestuttaa rauhanliikettä. Vanhentuneita ydinaseita modernisoidaan miljardeilla dollareilla. Tällainen kansakuntien varojen väärinkäyttöä on ehkäistävä. Kansalaisjärjestöt ja globaali kanslaismielipide on tärkeässä asemassa.

Ydinaseettomat vyöhykkeet kattavat jo nyt suurimman osan maailmaa. Koko eteläinen pallonpuolisko ja osa Kaakkois-Aasiaa ovat jo ydinaseettomuussopimusten piirissä. Ydinaseettomasta arktisesta vyöhykkeestä keskustellaan. On aika ryhtyä tekemään työtä jotta ei vaan Lähi-Itä vaan myös Eurooppa saataisiin ydinaseettomaksi.

Teksti: Rauhanliitto ja Sadankomitea
Kuva: The International Campaign to Ban Landmines

Suomi liittyy ensi vuonna miinat kieltävään Ottavan sopimukseen. Eduskunta sinetöi tänään päätöksen äänestämällä liittymisen puolesta 110-47. Miinakieltosopimus on yksi allekirjoitetuimpia kansainvälisiä humanitaarisia ja aseidenriisuntaan liittyviä sopimuksia.

- Tämä on erittäin positiivinen, kauan odotettu askel Suomelta. On tärkeää, että Suomi ottaa aktiivisen roolin pyrkimyksissä miinattomaan maailmaan. Onnittelemme Suomea, sanoo Kasia Derlicka, kansainvälisen miinakampanjan johtaja.

Yli kymmenen vuotta kestänyt miinojen käytön puolustaminen on kiinnittänyt huomiota kansainvälisesti ja vaikuttanut siihen, miten uskottavasti Suomi on voinut muista kansainvälisistä sopimuksista puhua.

- Hylkäämistä esittäessään perussuomalaiset ovat väärässä miina-asiassa. On tärkeää, että Suomi osallistuu sopimuksiin, joilla luodaan yhteisiä pelisääntöjä siihen, mikä sodankäynnissä on oikeutettua ja mikä ei. Miinat eivät erottele sotilasta siviileistä. Ne ovat epäinhimillinen ase, jota sivistynyt valtio ei käytä. Miinakieltosopimuksen myötä miinojen tuotanto ja kansainvälinen kauppa on tyrehdytetty ja käytännössä niiden käyttö konflikteissa on minimissään. Miinauhrien määrä on laskenut raivauksen
johdosta dramaattisesti eikä uusia miinoja enää kylvetä, kommentoi Rauhanliiton toiminnanjohtaja ja miinakampanjaan pitkään osallistunut aktiivi Laura Lodenius eduskunnan tuoretta päätöstä. Lodenius korostaa, että miinasopimukseen liittyminen parantaa Suomen mainetta rauhanrakentajana.

Rauhanjärjestöt ovat saaneet onnitteluviestejä eri maista. Esimerkiksi ruotsalainen sisarjärjestö onnittelee Suomea ja järjestöjä miinakieltoon liittymisestä:

- On valtavan hienoa ja tärkeää, että Suomi vihdoin tulee mukaan henkilömiinakieltoon. Me Ruotsin rauhanliikkeessä ja miinojen vastaisessa kampanjassa haluamme onnitella suomalaisia järjestöjä, jotka ovat yli kymmenen vuotta työskennelleet asian puolesta, onnittelee Anna Ek, Svenska Freds och Skiljedomsförening -järjestön puheenjohtaja.

Lisätietoja:

Laura Lodenius
toiminnanjohtaja
Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund
040-7177762

Eekku Aromaa
pääsihteeri
Suomen Sadankomitea ry
040-5831142

Pressmeddelande från Svenska Freds, 25 november 2011: Finland sista EU-land att skriva under minförbud

Kutsumme Suomessa asuvat afgaanit keskustelemaan maan tulevaisuudesta ja siitä kuinka he, sekä Suomi voisivat edistää Afganistanin rauhaa.

Maanantaina 28.11.2011, kello 08:30 – 15:00
Botta, Museokatu 10, Helsinki

Usein konflikteissa ulkomailla asuvat maan kansalaiset ovat aktiivisia maan konfliktissa ja rauhanrakentamisessa. Rauhanliitto on jo pidemmän aikaa halunnut kutsua Suomessa asuvat afgaanit pohtimaan yhdessä mahdollisuuksia tehdä rauhantyötä maan hyväksi. Samalla suomalaiset Afganistanissa toimivat järjestöt voivat saada työnsä onnistumisen kannalta tärkeää tietoa, etsiä keinoja rakentaa rauhaa yhteistyössä diasporan kanssa.

OHJELMA
08:30 AAMUKAHVI

09:00 TERVETULOA
Inger Wirén, Rauhanliiton varapuheenjohtaja
Ziaulhag Momeni

09:05 AVAJAISPUHE
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

09:30 PÄIVÄNOHJELMAN ESITTELY
Harri Lammi, Talement Oy

9:40 SUOMALAISEN KEHITYSYHTEISTYÖ HANKKEEN ESITTELY
Afganistan End Polio Now!
Matti Honkala, Suomen Rotary

10:00 TYÖRYHMÄT
1. Afganistan huomenna (Chydenius -sali)
2. Naisten Afganistan (Snellman -kabinetti)
3. Nuorten Afganistan ja Suomi (Baari -kabinetti)

12:00 LOUNAS

13:00 TYÖRYHMIEN KESKUSTELUIDEN YHTEENVETO
• Työryhmien töiden esittely
• Keskustelu ja tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottaminen

14:00 – 15:00 YHTEISTYÖTORI JA KAHVIT
Suomessa asuvien afgaanien ja Suomalaisten Afganistanin parissa toimivien järjestöjen ja ihmisten tilaisuus tavata toisiaan ja keskustella.

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 22.11.2011 mennessä osoitteeseen tiedotus(at)rauhanliitto.fi tai puhelimitse 040-099 8275. Seminaarissa on rajoitetusti paikkoja ja etusijalla ovat Suomessa asuvat afgaanit sekä Afganistanissa työtä tekevät suomalaiset järjestöt. Seminaari pidetään suomeksi ja dariksi. Tilaisuuden järjestää Rauhanliitto yhteistyössä SaferGlobe Finlandin kanssa osana ulkoministeriön rahoittamaa kehitysviestinnän hanketta.

Kuva: Ricardo y Marta. Some rights reserved

Giuseppe Verdi sävelsi Messa da Requiemin ihailemansa Alessandro Manzonin muistolle vuosina 1873–1874. Teos esitettiin ensimmäistä kertaa Milanossa toukokuussa 1874 säveltäjän itsensä johdolla. Teos koostuu seitsemästä osasta. Kokoonpanoon kuuluu neljä solistia, orkesteri ja suuri kuoro.

Verdin Requiem esitetään Loviisan kirkossa lauantaina 5.11. klo 18.00.

Esiintyjät:

Riikka Hakola, sopraano
Margareta Haverinen, mezzosopraano
Hannu Jurmu, tenori
Jaakko Ryhänen, basso

Esa Heikkilä, johtaa Lohjan kaupunginorkesteria

Laurentius -kuoro
Kirkkonummen kamarikuoro
Valmennus Pia Hemminki

Uusimaa-kuoro
valmennus Eric-Olof Söderström

LIPUT 20/15 euroa

Ennakkomyynti:

Loviisan kulttuuritoimisto, Karlskronabulevardi 8
Musiikkiopisto Loviisassa, Sibeliuksenkatu 10
Kirkkoherranvirasto, Kuningattarenkatu 22
www.netticket.fi

Järjestäjät:

Loviisan kaupunki / kulttuuritoimi
Loviisan suomalainen seurakunta
Musiikkiopisto
Lohjan kaupunginorkesteri

Teksti: Wikipedia

YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä rauhanpäivää vietetään keskiviikkona 21.9. Rauhanpäivä on omistettu rauhan vahvistamiselle niin kansojen sisällä kuin niiden välillä. Rauhanpäivän tapahtumia järjestetään Suomen lisäksi ympäri koko maailman.

Rauhanpäivää on vietetty vuodesta 1981 asti YK:n yleiskokouksen avajaispäivänä syyskuussa. Vuoden 2001 syyskuun 11. tapahtumien jälkeen rauhanpäiväksi päätettiin syyskuun 21. päivä. Tänä vuonna YK:n yleiskokouksen yleiskeskustelu aloitetaan juuri rauhanpäivänä eli keskiviikkona 21. päivä.

Rauhanpäivän tarkoitus on innostaa ja antaa mahdollisuus kaikille ihmisille, organisaatioille ja valtioille rauhan puolesta toimimiseen. Rauhanpäivänä kaikkien konfliktien ja levottomuuksien osapuolien toivotaan pitävän tulitaukoa. Esimerkiksi YK:n Afganistanin avustusoperaatio UNAMA on vahvasti kampanjoinut rauhanpäivän teemaa Afganistanissa.

Suomessa partiolaiset ovat perinteisesti viettäneet rauhanpäivää. Rauhanliitto järjestää Helsingissä rauhanpäivän keskustelun keskiviikkona klo. 17 00 alkaen Rauhanasemalla Pasilassa. Keskustelussa pohditaan heinäkuisten Norjankin tapahtumien varjossa, kuinka ulkopuolisuuden tunne syntyy ja mikä voi ajaa ihmisen ääritekoihin. Tutkija Sari Vesikansa Helsingin yliopistosta alustaa otsikolla Kasvatus ihmisyyteen.

Taitelijat Rauhan puolesta PAND järjestää keskiviikkona Maailman rauhan minuutti -tapahtuman Eteläsatamassa. Tilaisuudessa esiintyvät mm. tanssija-koreografi Alpo Aaltokoski, näyttelijät Arja Pekurinen ja Katja Kiuru, tanssi- ja kuvataiteilija Sanna Karlsson-Sutisna ja meksikolainen bändi Balam Bo sekä Julia Delgado. Tapahtuma alkaa 21.9. kello 18.00 Rauhan patsaalla Eteläsatamassa, Ehrenströmintiellä Kaivopuistossa.

UPF Finland puolestaan järjestää Kepan kokoushuoneessa seminaarin “Rauha ja demokratia – Anna äänesi kuulua!” Tilaisuus alkaa klo 17 ja päättyy klo 19. Kepan toimisto sijaitsee osoitteessa Töölöntorinkatu 2 (sisäänkäynti Döbelninkadun kulmasta), Helsinki. Alkutervehdyssanat lausuu UPF-Suomen pääsihteeri Keijo Mikkanen. Alustuspuheenvuorot pitää Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo Virtala otsikolla “Apatiaa, utopiaa ja unelmia – Rauhantyön haasteita” ja Naisten Maailmanrauhan Järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Gudrun Hassinen otsikolla ”Rauha ja henkilökohtainen vastuu”. Alustusten jälkeen keskustelua ja virvokkeita. Lisätietoja: Keijo Mikkanen, UPF-Finland, 041-513 2 408. UPF:lla on neuvoa-antavan kansalaisjärjestön asema YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa.

Teksti: yläosa Suomen Rauhanliitto, viimeinen kappale UPF Finland
Kuva: brokinhrt2, some rights reserved.

Kutsu Media and the Mediterranean World -seminaariin ma 5.9. Helsingissä

Photo by Vlastula. License: Some rights reserved

Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikströmin puhe Hiroshiman muistopäivänä 6.8.2011 Loviisassa

Miksi olemme tulleet yhteen tänä lauantai-iltana? Meillä jokaisella on varmaan hieman erilaisia vastauksia tähän kysymykseen. Yhdelle osallistuminen voi olla monivuotinen perinne, toiselle tämä on ensimmäinen kerta. Yhdelle rauhanaate on tärkein syy osallistumiselle, toiselle se voi olla solidaarisuuden osoittaminen sodasta kärsiville kanssaihmisille.

Mutta riippumatta tästä olen vakuuttunut siitä, että meillä jokaisella tänään on Norjan veriset tapahtumat tuoreessa muistissa. On hyvin vaikeata vapautua tapahtuman herättämistä tunteista. Tunnemme vastenmielisyyttä ja kauhua kun palautamme mieleemme kuvat poliisiksi pukeutuneesta ampujasta, joka pelottavan rauhallisella ja järjestelmällisellä tavalla ampui viattomia ja puolustuskyvyttömiä nuoria. Teko oli suunnattu avointa yhteiskuntaa ja demokraattista yhteiskuntajärjestelmää kohtaan, ja se oli myös suunnattu monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta kohtaan. Näille arvoille me haluamme tänään yhdessä osoittaa tukemme.

Olemme tietysti melkein päivittäin lukeneet pommi-iskuista Afganistanissa, Irakissa ja monessa muussa maassa. Mutta Oslon tapahtumat toivat terrorin meidän osaamme maapalloa. Ymmärrämme kaikki, että sama olisi voinut tapahtua myös meillä. Myös meillä kytee vihaa maahanmuuttajia ja pakolaisia kohtaan. Myös meillä ääriryhmiin kuuluvat voivat saada haltuunsa aseita ja räjähteitä. Saimme taas muistutuksen siitä, että maailma monessa mielessä on turvaton ja epävarma.

Terrori-iskun jälkeen on helppo vaipua epätoivoon. Miten yksittäinen ihminen voi katsoa olevansa oikeutettu sammuttamaan lähes sadan nuoren ihmisen hengen? Näinkö pahuus aina saa viimeisen sanan elämässä? Tällaisiin kysymyksiin emme koskaan saa mitään lopullisia vastuksia. Kuitenkin joudumme esittämään ne kerta toisensa jälkeen.

On varmaan tärkeätä pohtia perusteellisesti miksi tällaista voi tapahtua. En kuitenkaan usko, että saamme jäädä vain sanojen tasolle kun käsittelemme vihan ja rasismin herättämiä kysymyksiä. Meidän täytyy myös toimia. Meidän täytyy osoittaa itsellemme ja toisillemme, että maailmassa on myös paljon hyvää ja rakentavaa.

Rauha ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Luonto on meille suomalaisille tärkeä ja nautimme mielellämme sen kauneudesta, varsinkin näin kesäisin. Myös Raamatussa Jumalan luomistyön hyvyyttä alleviivataan voimakkaasti. Luonto ei kuitenkaan tarjoa meille mitään ihanteellista esikuvaa harmonisesta yhteiselosta, niin kuin joskus voi erehtyä uskomaan. Disney-filmien esittämät optimistiset ja idealistiset kuvaukset luonnontilasta, missä kaikki eläinlajit ja yksilöt elävät sulassa sovussa, ovat harhaanjohtavia. Luonnossa yksilöt kamppailevat elintilasta ja ravinnosta. Vahvimmat selviytyvät, mutta heikoimmat joutuvat toisten ruoaksi. Tällaisessa yhteiskunnassa ei kukaan meistä haluaisi elää.

Mutta meidän ei myöskään tule alistua vastakkaiseen, pessimistiseen näkemykseen, jonka mukaan sota ja väkivalta väistämättömästi kuuluvat tähän maailmaan. Ihmisten kanssakäyminen ei välttämättä johda kaikkien sotaan kaikkia vastaan, vaikka jokainen, joka pohtii historiaa ja nykytilaa maailmassa, ikävä kyllä saattaa päätyä tällaiseen lopputulokseen.

Tunnusomaista ihmisyydelle on meidän kykymme tehdä tietoisia päätöksiä. Emme ole vain viettien tai geenien ohjaamia robotteja, vaan pohdintaan ja myötätuntoon kykeneviä yksilöitä. Raamatun mukaan ihmisen vapaa tahto on Jumalan antama lahja, mutta se on lahja, johon liittyy myös vastuuta. Tätä vastuuta kannamme, kun me käytämme meille annetut lahjat toisten tukemiseen. Tätä vastuuta kannamme, kun pidämme huolta toisistamme ja meitä ympäröivästä luonnosta. Tätä vastuuta kannamme, kun kunnioitamme kanssaihmisten oikeudet olla toisenlaisia kuin me itse – ihonväriltään, kulttuuriltaan, uskonnoltaan ja poliittiselta vakaumukseltaan. Näitten perusoikeuksien puolustaminen on meidän tehtävämme ihmisinä ihmisten joukossa.

I dagens manifestation vill vi säga ett bestämt nej till hat och våld. Ondska och krig är etiska problem, som behöver diskuteras och förklaras. Men vi skall aldrig tro att vi kan motarbeta dem enbart genom att tala eller skriva. Vi behöver också göra någonting för varandra. Bara genom att göra gott kan vi begränsa ondskans inflytande.

Hämnd leder till ny hämnd och följaktligen till en våldsspiral. Bara om vi förmår möta ont med gott kan vi hoppas att besegra ondskan – det här var ju för övrigt någonting som Jesus mycket starkt underströk med sin uppmaning att vända andra kinden till om någon slår.

Vi har under de senaste decennierna upplevt västvärldens försök att besegra terroristnätverken genom invasioner och bombningar. Gång på gång gör stormakterna samma misstag att tro att man med överlägsenhet i vapenteknologi och resurser kan besegra sina motståndare.

Tänk om de ofantliga summor som har satsats på vapen och miltära operationer istället hade använts till utvecklingsbistånd, hälsovårdsarbete, undervisning och infrastruktur?! Hade man inte därigenom väckt goodwill istället för hat? Hade man inte därigenom motarbetat terrorismen och gjort det svårt för de extrema grupperna att värva anhängare?

Men uppbyggandet av ett samhälle kräver tid. Om man har bråttom är det mer lockande att gå våldets väg, i tron att man därigenom snabbt kan få resultat till stånd.

Men det som Jesus lärde oss gäller än: det är genom att göra gott som det ondas makt kan brytas. Det är genom att älska sin medmänniska som vi blir fria från bitterhet och hat. Det är genom att lindra lidande som vi förverkligar vår fulla mänsklighet. Låt oss i kväll tända våra ljus för godheten, öppenheten och freden!

Rauhanfoorumin avanneessa puistotapahtumassa nautittiin kesästä auringonpaisteen, erinomaisen musiikin ja hyvien ystävien seurassa. Musiikista vastasi lähinnä Kalle Halmén ja Alexander Wendelin, jotka kummatkin vetivät erinomaiset keikat. Yllättäen kitaraan ja mikkiin tarttui myös kuvassa oleva, illan runotapahtumaa varten kaupunkiin saapunut helsinkiläinen Ko Ko Thett. Yleisö piti kuulemastaan.

Puistotapahtumaa seurasi rauhantutkijoiden järjestämä Pecha Kucha -ilta, myös se oli osallistujien mukaan tunnelmaltaan erinomainen ja asiasisällöltään inspiroiva. Oheisessa kuvassa rauhantutkijoita ja aktivisteja koolla Loviisan torilla. Vasemmalta: Suomen Rauhanpuolustajien Timo Forss, Helsingin yliopiston Henri Odonera, SaferGlobe Finlandin Jarmo Pykälä ja Mirva Salminen sekä Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuro.

Kaikissa kolmessa perjantain tapahtumassa osanottajajoukko oli suhteellisen pieni, mutta tunnelma sitäkin korkeammalla. Oheisessa kuvassa Kyllikki Monennen lausuu perjantain runotapahtumassa Eino Leinon tekstiä.

Oheisessa Arvo Vilpposen ottamassa kuvassa Zambian Vocal Collection on esiintymässä Loviisan torilla. He esiintyivät Loviisassa kaikkiaan neljästi ja villitsivät yleisön tanssiin ja valtaviin suosionosoituksiin jokaisella esityskerrallaan.

Kuva: Sally Armbrecht.

Hiroshimapäivän kynttiläkulkueeseen, joka tänä vuonna omistettiin Norjan ampuma- ja pommitragedian uhreille, osallistui yli 350 henkilöä, huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. Kulkuetta edeltänyttä piispa Björn Vikströmin kynttiläpuhetta kehuttiin laajalti.

Loviisan Rauhanfoorumin “Arabien kevät haasteena rauhanvälitykselle” -seminaarin panelisteja. Vasemmalta: Kari Kahiluoto, Henri Odonera, Helena Laukko, Ilari Rantakari (pj), Tahar Cheniti ja Kelvin Ong. Tunisian Punaisen Puolenkuun pääsihteerinä toimiva tohtori Cheniti toi keskusteluun paikallisnäkökulmaa, kun taas YK:n pääkonttorissa New Yorkissa rauhanvälityksen tukiyksikön päällikkö Kelvin Ong nosti esille rauhanvälityksen näkökulmaa. Yleisöä seminaariin osallistui noin kuusikymmentä henkilöä. (Kuva: Sally Armbrecht.)

Vähemmälle julkiselle huomiolle jäänyt Rauhanfoorumin tämänvuotinen tapahtuma oli Viron Haapsalun ja Porvoon lapsikuorojen yhteinen laululeiri Pernajan saaristossa. Kansainvälisiä lastenleiriejä tehokkaamaa rauhantyötä on vaikea kuvitella. Leiriltä kantautuneiden tietojen mukaan viikonlopusta muodostui ikimuistoinen, ja se huipentui kynttiläkulkueeseen, jossa lapset pääsivät paitsi kuuntelemaan sambialaista kuoromusiikkia, myös laulamaan sambialaisten kanssa.

Lauantai-illan toisessa, interaktiivisessa seminaarissa pohdittiin muuttunutta sodankäyntiä ja rauhanliikkeen strategioita ja niiden puuttumista. Kesusteluun osallistuivat kuvassa oleva Suomen Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja Kalevi Suomela, Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa, SaferGlobe Finlandin Jarmo Pykälä sekä kuvan ulkopuolella oleva Suomen Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuro.

Loviisan 24. Rauhanfoorumi huipentui sunnuntain kahteen täyden yleisön keränneeseen ohjelmaan, rauhanmessuun Loviisan torilla ja Loviisan Laulujuhlille Kino Marilynissä. Messussa Helsingin piispa Irja Askola otti vahvasti kantaa suvaitetsevaisuuden puolesta muistuttaessaan että vieraanvaraisuus on vuosituhantinen tapa kunnioittaa Jumalaa.

Lisää kuvia löytyy osoitteesta http://www.flickr.com/photos/timovirtala/sets/72157627256509021/with/6020160346/. Media voi käyttää näitä kuvia ilmaiseksi ja lupaa kysymättä.

Myös EastPressin kuvapankista löytyy laajasti Loviisan tämän vuoden rauhanfoorumista otettua aineistoa. Niiden selailu vaatii maksuttoman kirjautumisen palveluun.