Kertomuksia rohkeudesta, osa 5: Suolasatyagraha

Maaliskuun toisena päivänä 1930 Mohandas Gandhi kirjoitti Intian varakuninkaalle kirjeen, jossa kertoi aikovansa marssia 360 kilometrin päähän meren rannalle ja tekevänsä merivedestä suolaa, mikäli brittihallinto ei muuta kohtuuttomia suolalakejaan. Pitkän ja kuuman rannikkonsa ansiosta suolan tekeminen oli ollut Intiassa perinteisesti helppoa ja halpaa, mutta britit loivat suolantuotannolle monopolin ja kovat verot. Terveenä pysyäkseen suolan saaminen […]

Kertomuksia rohkeudesta, osa 4: Baltian ketju

Elokuun 23. päivä vuonna 1989 noin kaksi miljoonaa toisiaan kädestä kiinni pitävää ihmistä muodosti 600 kilometriä pitkän ihmisketjun Tallinnasta Riikan kautta Vilnaan. Kyseisenä päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Molotovin–Ribbentropin sopimuksen ja sen salaisen lisäpöytäkirjan, jossa Eurooppa jaettiin kahtia natsisaksan ja Neuvostoliiton etupiireihin. Kyseisen, toiseen maailmansotaan johtaneen lisäpöytäkirjan olemassaolo oli […]

Kertomuksia rohkeudesta, osa 3: Auschwitzin pyhimys

Eräänä päivänä kesällä 1941 puolalainen vanki onnistui pakenemaan Auschwitzin vankikorttelista numero 14. Rutiinirangaistus tällaisissa tapauksissa oli määrätä kyseisen korttelin kaikki vangit, useita satoja miehiä, joiden elämä riippui jo valmiiksi ohuen langan varassa, ja pakottaa heidät seisomaan asennossa, kunnes karkuri oli saatu kiinni. Jos karkuria ei löytynyt, valittiin asennossa seisovien joukosta sattumanvaraisesti kymmenen vankia, jotka suljettiin […]

Kertomuksia rohkeudesta, osa 2: Rosenstrassen mielenosoitus

Vuoden 1943 helmikuun 27. päivänä aloittivat Berliinin poliisi, SS -joukot ja Gestapon agentit kaupungissa olevien viimeisen juutalaisten joukkopidätykset. Lähes kymmenentuhatta juutalaista pidätettiin, heidät pakotettiin rekkoihin ja heistä noin kahdeksan tuhatta vietiin Auschwitzin keskitysleirille. Arjalaistaustaisten saksalaisten kanssa naimisissa olevat miehet, kaikkiaan 1 800 henkilöä, erotettiin muusta joukosta ja heidät suljettiin Berliinin keskustassa sijaitsevaan rakennukseen. Rakennus oli […]

Kertomuksia rohkeudesta, osa 1: Vuoden 1914 joulurauha

Jouluna 1914 ensimmäinen maailmansota oli vastoin odotuksia jämähtänyt asemasodaksi. Länsirintamalla britit ja saksalaiset olivat kaivautuneet juoksuhautoihinsa vain parinkymmenen metrin päähän toisistaan. Kylmyys, nälkä ja huono hygienia vaivasi. Räjähdykset ja panssarivaunujen ajolinjat olivat tuhonneet alueen luonnon ja tehneet alueesta kurapellon. Ei-kenenkään maalle oli jäänyt ruumiita, joita kumpikaan osapuoli ei uskaltanut hakea pois. Juoksuhaudoissa oli vettä. Joulun […]

Changing the way the world handles violent conflicts

Teksti ja video: Timo Virtala Terveisiä Ahvenanmaalta, European Network for Civil Peace Servicen (EN.CPS) ja Nonviolent Peaceforcen (NP) eurooppalaisten jäsenjärjestöjen kokouksista. Säät suosivat, järjestelyt onnistuivat ja Ahvenanmaan luonto loi erinomaisen tunnelman tapaamisellemme. Osallistujia oli yli kaksikymmentä. Järjestöjä yhdistää Suomessa vielä suhteellisen tuntematon käsite siviilien aseeton rauhanturvaaminen. NP on toteuttanut tätä toimintaa jo kymmenen vuotta ja […]

Nonviolence Instead of Militarism – Jim Lewis About the Killing of Osama Bin Laden

Oheisessa Loviisan Rauhanfoorumin ensimmäisessä videoblogihaastattelussa episkopaalinen pastori Jim Lewis Charlestonista, Yhdysvaltojen Länsi-Virginian osavaltiosta, pohtii Osama Bin Ladenin tapon aiheuttamaa reaktiota, väkivallattomuutta ja Yhdysvaltojen tulevaisuutta. Lewis on työskennellyt pappina eri puolilla Yhdysvaltoja, matkustanut rauhantehtävissä Kuubassa, Väli-Amerikassa, Libyassa, Jordaniassa, Irakissa ja Israel/Palestiinassa, toiminut kotimaassaan aktiivisesti kuolemantuomiota vastaan, naisten oikeuksien puolesta, AIDS’in vastaisessa työssä, rotukysymysten ja monien muiden […]

Gandhi ja periaatteellinen väkivallattomuus

Yllä olevaan videoon on koottu lainauksia Mahatma Gandhilta liittyen väkivallattomuuteen. Väkivallattomuutta voidaan katsoa olevan kahdenlaista: taktista ja periaatteellista. Ensinmainittua harjotetaan, koska sen katsotaan olevan tehokkain tai ainoa toiminnan muoto sillä hetkellä. Tavoitteena on yhä vastustajan voittaminen tai jopa murskaaminen. Sen sijaan periaatteellisessa väkivallattomuudessa tavoitteena on yhteisymmärryksen löytäminen. Väkivallattomuudesta käytetään toisinaan termiä passiivinen vastarinta, mutta tarkemmin […]