Photo (cc) by Wallyg.

Sadankomitea järjestää tiistaina 7.9.2010 miniseminaarin asevelvollisuudesta ja sen tulevaisuudesta Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kokoustila Auringossa osoitteessa Töölöntorinkatu 2 A, 00260 Helsinki. Sisäänkäynti tapahtuu Töölöntorinkadun ja Döbelninkadun kulmassa olevasta ovesta.

Seminaarissa kuullaan ensin asiantuntija-alustuksia asevelvollisuudesta ja sen jälkeen on vuorossa poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajien paneeli.

Seminaarin ohjelma on seuraavanlainen:

klo 17.00 Tilaisuuden avaus ja rauhanliikkeen hahmotelmia puolustusmalliksi – Laura Lodenius
klo 17.30 Asevelvollisuus EU:ssa – Jarmo Pykälä
klo 18.00 Asevelvollisuuden kansantaloudelliset kustannukset – Panu Poutvaara
klo 18.30 Paneelikeskustelu asevelvollisuudesta – poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajat.

Panelisteiksi on tulossa:

Timo Kontio – Sosialidemokraattiset nuoret
Dan Koivulaakso – Vasemmistonuoret
Paloma Hannonen – Vihreät nuoret ja opiskelijat
Katri Nokela – Sosialidemokraattiset opiskelijat
Jussi Kärmeranta – Kristillisdemokraattiset nuoret
Eero Rantala – Kokoomusopiskelijat

Tilaisuudessa on kahvi- ja teetarjoilu.

Terveisin,

Milla Pyykkönen
Nuorisovastaava, Sadankomitea.
milla.pyykkonen(at)sadankomitea.fi
puh. 040 1679660

Kuva (cc): gadi.

Saako tappaa? Mitä väkivallattomuus tarkoittaa tänä päivänä? Voiko olla väkivallatonta elämäntapaa? Liittyvätkö ihmisiin ja eläimiin kohdistuva väkivalta toisiinsa? Mikä on rauhanliikkeen tulevaisuus? Voivatko rauhan- ja eläinjärjestöt toimia väkivallattomuuden puolesta yhdessä?

Sadankomitea ja Animalia yhdistävät voimansa ja ideansa järjestämällä nuorille suunnatun kesäleirin. Leirillä on tarkoitus miettiä rauhan- ja eläinasian yhteyttä, kuunnella mielenkiintoisia puhujia ja puhua itse, (ranta)saunoa sekä tutustua uusiin ihmisiin. Leirillä vieraillaan yhtenä päivänä Loviisan rauhanfoorumissa ja toisena turkistarhalla tai muulla eläintuotantotilalla.

Leiripaikkana toimii meren rannalla sijaitseva Lapparbäckin leirikeskus Porvoossa. Leiripaikkaan on Helsingistä noin 60 kilometrin matka ja sinne pääsee bussilla.

Leirin hinta on 50 euroa. Hinta on 40 euroa jos olet joko Sadankomitean tai Animalian jäsen ja 30 euroa jos olet molempien järjestöjen jäsen. Hintaan sisältyy majoitus, ruoka ja kuljetukset vierailukohteisiin Leiriläisten matkat kotoa leiripaikalle ja takaisin korvataan 5 euron omavastuuosuudella.

Ilmottautumiset ja lisätiedot leiristä Sadankomitean nuorisovastaava Milla Pyykkönen: milla.pyykkonen@sadankomitea.fi, 0401679660

Teksti: Jan Koskimies, Sadankomitean varapuheenjohtaja
Kuva: Timo Virtala
 
Suomessa luotetaan aseisiin turvallisuuden takaajana. Löyhä aselainsäädäntö, maailman korkeimpiin kuuluva pienasekanta, kiivas asevarustelu ja laaja asevelvollisuus – muuten EU:n mallioppilaaksi pyrkivä Suomi on aseineen auttamatta Euroopassa kummajainen. Mitä uhkaa vastaan varustaudumme? Olemmeko asefriikki kansa?

Rypäleaseet, helikopterit, Hornet-hävittäjien modernisointi, ilmapuolustuksen uusiminen ja henkilömiinojen korvaaminen vievät miljardeja. Lista on pitkä. Myös kansantaloudelle raskas koko miesikäluokan asevelvollisuus halutaan säilyttää. Asevoimaan uskotaan myös kodeissa: aserekisterissä on noin 1,6 miljoonaa asetta.

Aseisiin riittää Suomessa rahaa myös talouslaman keskellä. Hallituksen vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa puolustusmäärärahat on sidottu kahden prosentin vuotuiseen kasvuun. Muu turvallisuutta parantava toiminta, kuten mielenterveystyö kotimaassa tai kansalaisjärjestöjen tekemä kansainvälinen yhteistyö ei saa vastaavaa korotusta.

Sadankomitea on perustamisestaan saakka vuonna 1963 kritisoinut asevaraista turvallisuuskäsitystä ja korostanut rajat ylittävän yhteistyön merkitystä turvallisuuden takaajana. Sadankomitea katsoo, että aseiden sijaan turvallisuutta lisätään satsaamalla ihmisten hyvinvointiin kotimaassa ja ulkomailla sekä tukemalla YK:ta ja muita rauhanomaisen yhteistyön toimijoita. Sotilasliitot eivät Suomen turvallisuutta paranna.

Viimeisen kahdensadan vuoden aikana Suomi on joutunut hyökkäyksen kohteeksi kerran – vuonna 1939 – jolloin koko Kansainliittoon perustunut turvallisuusjärjestelmä oli romahtanut. Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt, yhteistyöhön perustuva turvallisuusyhteisö on huomattavasti voimakkaampi. Ei ole näköpiirissä mitään, mikä uhkaisi sen olemassaoloa. Saati aiheuttaisi sodan uhkaa Euroopassa.

Suomalaiset rakentavat yhä omakuvaansa idästä tulevan uhkan kautta – talvisota on edelleen merkittävä suomalaisuutta määrittävä tekijä. Eikö olisi aika jo löytää positiivisia identiteetin rakennuspalasia? Ilman historiansa traumoja ei Suomen politiikka todennäköisesti poikkeaisi Ruotsin linjasta, jossa sotilaallisen uhkan on todettu poistuneen.

Kylmän sodan päättyminen poisti maailmankartalta toisen aggressiivisista supervalloista. Raja Suomen ja Venäjän välillä on madaltunut ja siteet vahvistuvat jatkuvasti niin taloudellisella, kulttuurisella kuin henkilökohtaisellakin elämänalueella. Liittoutumattoman Suomen vastaista rajaansa Venäjä pitää rauhallisena ja turvallisena.

Yhteistyö kaikilla elämän aloilla on poistanut sodan uhkan ennen niin sotaisten Pohjoismaiden väliltä ja Euroopan yhdentymisen myötä koko Euroopasta. Miksei samankaltaisen, hyväksi havaitun kehityksen annettaisi jatkua myös Venäjän ja islamilaisen maailman suuntaan?

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhanliiton ja Sadankomitean julkaisemassa KesäPax 2010 -lehdessä, jota on saatavilla mm. Rauhanasemalla ja kesätapahtumissa ympäri Suomea.

Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys 2.3.2010:

Naton hylättävä ydinasedoktriininsa – ydinaseet pois Euroopasta

Naton tulee uutta strategista konseptiaan valmistellessa selkeästi
hylätä ydinasedoktriininsa toteaa Rauhanliitto. Taktiset ydinaseet tulee
ottaa mukaan ydinaseriisuntakeskusteluihin, tavoitteena lopullinen
ydinaseriisunta nk “zero option”, nolla-ratkaisu. Radikaalimman otteen
puolesta ydinaseriisunnassa puhuu yhä useampi vaikuttaja ja asiantuntija
maailman valmistautuessa toukokuun ydinsulkusopimusneuvotteluihin.

Suomenkin on aika nostaa ydinaseriisunta omalle ulkopoliittiselle
agendalleen, vaatii Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys.

- Nyt kun Iranin epäillään kehittelevän ydinasetta ja tilanteen ollessa
kriittisessä vaiheessa, on tärkeää, että eurooppalaiset aktivoituvat
ydinasekysymyksessä. Nato voisi ilmoittaa, että Yhdysvaltojen ydinaseet
vedetään pois Euroopasta. Näillä aseilla ei ole enää sotilaallista
merkitystä ja niiden poisvetäminen olisi muutenkin vakautta lisäävä ja
positiivinen viesti Natolta maailmalle, toteaa Rauhanliiton
puheenjohtaja Tarja Cronberg.

- Vaikka Yhdysvaltojen ydinaseiden vetäminen pois Euroopasta olisi
positiivinen signaali, on meidän kannalta tietenkin tärkeää saada myös
Venäjä sitoutumaan prosessiin. Avoimuuden lisääminen, esimerkiksi
aseiden määristä ja sijoituspaikoista sitovan ilmoitusvelvollisuuden
luominen, voisi olla ensimmäinen askel tässä prosessissa, jatkaa Tarja
Cronberg Rauhanliitosta

Yhdysvalloilla arvellaan olevan noin 500 aktiivista ydinkärkeä joista
länsieuroopassa noin 200. Venäjällä on kärkiä noin 2000, joista suurin
osa on sijoitettu läntisiin osiin maata.

Naton eurooppalaisten jäsenmaiden väestön ylivoimainen enemmistö
kannattaa ydinaseista luopumista. Saksa on ollut kysymyksessä
aktiivinen, mutta nyt yhä useampi muukin Naton jäsenmaa on ilmoittanut
kannattavansa Yhdysvaltojen ydinaseiden pois vetämistä Euroopasta.
Viiden Nato-maan; Saksan lisäksi Norjan, Luxemburgin, Hollannin ja
Belgian ulkoministerit esittivät 26.2 Naton pääsihteerille, että Naton
ulkoministerikokous huhtikuussa Tallinnassa käsittelisi liittokunnan
ydinasepolitiikkaa suhteessa sen uudistettavaan strategiaan.Myös Ruotsin
ja Puolan ulkoministerit nostivat äskettäisessä ulostulossaan esille
taktisten ydinaseiden muodostaman uhan Euroopan turvallisuudelle ja
tarpeen saada aikaiseksi prosessi niistä eroon pääsemiseksi.

Lisätietoja:
Tarja Cronberg Laura Lodenius
Puheenjohtaja toiminnanjohtaja
050-3964000 040-7177762

Suomen Sadankomitea 3.3.2010:

Nato on sotilasliitto, ei rauhanrakentaja

Rauhanjärjestö Sadankomitea on seurannut huolestuneena Suomessa käytävää
keskustelua sotilasliitto Natosta. Natoa markkinoidaan Suomessa usein
kriisinhallintaorganisaationa, jonka päätarkoitus on rauhoittaa
kriisialueita. Sadankomitea haluaa kuitenkin muistuttaa, että
sotilasliitto Nato ei ole hyvä rauhanrakentaja.

- Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin visio Natosta globaalien
turvallisuusasioiden palvelukeskuksena on karmiva. Sotilasliitto Nato
pyrkii koko ajan puolustamaan omaa olemassaoloaan kasvattamalla
itselleen kuuluvaa tehtäväkenttää, usein terrorismin vastaisen taistelun
varjolla. Sotilasliittoa ei saisi päästää siviilien tontille. Selvä
työnjako konfliktialueen toimijoiden kesken on kokonaisvaltaisen
kriisinhallintatoiminnan ehkä olennaisin piirre: jokainen toimija hoitaa
itselleen kuuluvan tehtävän, Sadankomitean varapuheenjohtaja Jan
Koskimies muistuttaa.

Nato on surkeasti epäonnistunut kriisinhallinnassa Afganistanissa.
Siellä kuoli viime vuonna yli 2000 siviiliä, joista kolmannes suoraan
Naton ja sen liittolaisten operaatioiden uhrina. Kriisialueet eivät
rauhoitu sotimalla, vaan tarvitaan merkittäviä panostuksia kehitykseen
ja aitoon siviilikriisinhallintaan. Sotilaiden ja sotilasliittojen
avulla ei puututa konfliktien syihin.

- Afganistanissa on osoitettu, että konflikti ei ratkea vuosia
jatkuvalla sotilaallisella voimankäytöllä. Lisäksi sotilaallisen
kriisinhallinnan sekoittuminen siviilitoimintoihin antaa alueen
ihmisille aivan väärän kuvan demokratiasta ja oikeusvaltiosta, Koskimies
jatkaa.

Lisätietoja:
Sadankomitean varapuheenjohtaja Jan Koskimies 040 747 0776
Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa 040 583 1142

Tapahtuma: Sadankomitean kampanjabussin vierailu
Aika: Lauantaina 8.8.2009 klo 9 – 14
Paikka: Loviisan tori
Kieli: suomi

Henkilömiinat ja rypäleaseiden räjähtämättömät tytärpommit jäävät maastoon vuosiksi tai vuosikymmeniksi konfliktin jälkeen. Tälläkin hetkellä useat kymmenet maat kärsivät päättyneiden sotien räjähtämättömistä jäänteistä: ne vaikeuttavat elämää, vammauttavat ja tappavat ihmisiä.

Sekä rypäleaseiden että henkilömiinojen käyttö on Geneven sopimusten pääperiaatteiden vastaista, koska ne eivät erottele siviilejä ja sotilaita. Suomi on luvannut luopua henkilömiinoista, mutta ei vielä rypäleaseista.

Rauhanjärjestö Suomen Sadankomitean sodan räjähtämättömiin jäänteisiin keskittyvä kampanjakiertue vierailee Loviisan rauhanfoorumissa. Kampanjan tavoitteena on kertoa yleisölle sodan räjähtämättömistä jäänteistä, erityisesti miinojen ja rypäleaseiden aiheuttamista ongelmista entisillä konfliktialueilla. Kampanjasivuille pääset yllä olevaa kuvaa klikkaamalla.

Pääsihteerin mietteitä rypäleaseista löytyy 20.10.2008 julkaistusta kirjoituksesta Rypälepommikielto hallituksen käsittelyssä ja sen herättämästä laajemminkin asevarustelua ja pasifismia käsitelleestä keskustelusta Vielä rypälepommeista.