The European Network for Civil Peace Services (EN.CPS) ja Nonviolent Peaceforce (NP) ovat kansainvälisiä verkostoja, jotka kokoavat järjestöjä, ryhmiä ja toimijoita, jotka tekevät siviilien toimesta rauhanvälittämistä, ihmisoikeuksien suojelua ja väkivallatonta konflikteihin puuttumista eri puolilla maailmaa. Heillä on kokemuksia mm. Sudanista, Sri-Lankalta, Filippiineiltä, Lähi-idästä ja Balkanilta.

Verkostot kokoontuvat viikon aikana Eckerö -saarelle omiin kokouksiinsa. Perjantaina 3.3 järjestetään kaikille avoin seminaari “Peacebuilding – can civilians do what the military cannot?” Maarianhaminassa Ahvenanmaan itsehallinto parlamentissa Lagtingetissä klo 13 – 17. Ennen kokouksia verkostojen järjestöjen edustajia ovat käyneet tällä viikolla tapaamassa Helsingissä suomalaisten järjestöjen edustajien lisäksi myös ulkoministeriön edustajia ja Nonviolent Peaceforce järjestön edustajat myös tasavallan presidenttiä.

Vierailuja emännöivät Suomessa Suomen Rauhanliitto, KATU (kansalaisten konfliktien ennaltaehkäisyverkosto) sekä rauhanjärjestö Sadankomitea.

Lisätietoja:

Laura Lodenius
Rauhanliitto -Yk-yhdistys
laura.lodenius@rauhanliitto.fi
358-(0)407177762

Outi Arajärvi
Nonviolent Peaceforce
outi@arajarvi.de
+491633990024

Jochen Schmidt
Das Forum Ziviler Friedensdiens
schmidt@forumZFD.de
+4922885029661

Euroopan unioninen ensimmäinen siviilikriisinhallintaoperaatio suuntautui Bosnia-Hertsegovinaan vuonna 2003. Oheinen kuva on Sarajevosta, Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungista vuodelta 2009. Kuva: Timo Virtala.

Kansanedustaja Johanna Sumuvuori vaatii siviilikriisinhallinnan määrärahoihin tuntuvaa korotusta, uutisoi Yle eilen verkkosivuillaan. Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU:n uudeksi puheenjohtajaksi eilen valittu Sumuvuori pitää siviilikriisinhallintaa ensisijaisena kriisinhallinnan muotona. Sumuvuoren mielestä kansalliset panostukset ovat jääneet sotilaallisen kriisinhallinnan varjoon, vaikka Suomi on ollut aloitteellinen eurooppalaisen siviilikriisinhallinnan kehittämisessä.

Hallituksen Afganistan-selonteon mukaan Afganistanissa arvioidaan kuluvan tänä vuonna sotilaalliseen kriisinhallintaan 35 miljoonaa euroa, siviilikriisinhallintaan 4 miljoonaa ja kehitysyhteistyöhön noin 10 miljoonaa euroa.

Siviilikriisinhallinnalla tarkoitetaan siviilien suorittamaa kriisinhallintaa. Vuodesta 2003 lähtien Euroopan unioni on aloittanut viisitoista siviilikriisinhallintaoperaatiota yhdessätoista eri maassa, kolmella eri mantereella. Kymmenen operaatiota on parhaillaan käynnissä. Suomalaiset siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevät henkilöt koulutetaan Kuopion kriisinhallintakeskuksessa (CMC Finland).

Lisätietoja:
Sisäasiainministeriö
CMC Finland
Ulkoministeriö
KATU

Kuva (cc): The US Army.

Rauhantutkimusyhdistys järjestää tiistaina 30.3 klo 18-20 avoimen kevätseminaarin Afganistan: Mitä Suomi siellä tekee?

Paikkana on Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Erkki Tuomioja: Mitä Suomi tekee Afgansitanissa?
Jarno Limnell: Mahdoton tehtävä Affanistanissa?
Johanna Törmä: Naisrauhanturvaajana Afganistanissa
Pirjo Jukarainen: Mitä naiset tekevät Afganistanissa?
Unto Vesa: Kun missio muuttuu, miten käy legitimiteetin?

Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys 2.3.2010:

Naton hylättävä ydinasedoktriininsa – ydinaseet pois Euroopasta

Naton tulee uutta strategista konseptiaan valmistellessa selkeästi
hylätä ydinasedoktriininsa toteaa Rauhanliitto. Taktiset ydinaseet tulee
ottaa mukaan ydinaseriisuntakeskusteluihin, tavoitteena lopullinen
ydinaseriisunta nk “zero option”, nolla-ratkaisu. Radikaalimman otteen
puolesta ydinaseriisunnassa puhuu yhä useampi vaikuttaja ja asiantuntija
maailman valmistautuessa toukokuun ydinsulkusopimusneuvotteluihin.

Suomenkin on aika nostaa ydinaseriisunta omalle ulkopoliittiselle
agendalleen, vaatii Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys.

- Nyt kun Iranin epäillään kehittelevän ydinasetta ja tilanteen ollessa
kriittisessä vaiheessa, on tärkeää, että eurooppalaiset aktivoituvat
ydinasekysymyksessä. Nato voisi ilmoittaa, että Yhdysvaltojen ydinaseet
vedetään pois Euroopasta. Näillä aseilla ei ole enää sotilaallista
merkitystä ja niiden poisvetäminen olisi muutenkin vakautta lisäävä ja
positiivinen viesti Natolta maailmalle, toteaa Rauhanliiton
puheenjohtaja Tarja Cronberg.

- Vaikka Yhdysvaltojen ydinaseiden vetäminen pois Euroopasta olisi
positiivinen signaali, on meidän kannalta tietenkin tärkeää saada myös
Venäjä sitoutumaan prosessiin. Avoimuuden lisääminen, esimerkiksi
aseiden määristä ja sijoituspaikoista sitovan ilmoitusvelvollisuuden
luominen, voisi olla ensimmäinen askel tässä prosessissa, jatkaa Tarja
Cronberg Rauhanliitosta

Yhdysvalloilla arvellaan olevan noin 500 aktiivista ydinkärkeä joista
länsieuroopassa noin 200. Venäjällä on kärkiä noin 2000, joista suurin
osa on sijoitettu läntisiin osiin maata.

Naton eurooppalaisten jäsenmaiden väestön ylivoimainen enemmistö
kannattaa ydinaseista luopumista. Saksa on ollut kysymyksessä
aktiivinen, mutta nyt yhä useampi muukin Naton jäsenmaa on ilmoittanut
kannattavansa Yhdysvaltojen ydinaseiden pois vetämistä Euroopasta.
Viiden Nato-maan; Saksan lisäksi Norjan, Luxemburgin, Hollannin ja
Belgian ulkoministerit esittivät 26.2 Naton pääsihteerille, että Naton
ulkoministerikokous huhtikuussa Tallinnassa käsittelisi liittokunnan
ydinasepolitiikkaa suhteessa sen uudistettavaan strategiaan.Myös Ruotsin
ja Puolan ulkoministerit nostivat äskettäisessä ulostulossaan esille
taktisten ydinaseiden muodostaman uhan Euroopan turvallisuudelle ja
tarpeen saada aikaiseksi prosessi niistä eroon pääsemiseksi.

Lisätietoja:
Tarja Cronberg Laura Lodenius
Puheenjohtaja toiminnanjohtaja
050-3964000 040-7177762

Suomen Sadankomitea 3.3.2010:

Nato on sotilasliitto, ei rauhanrakentaja

Rauhanjärjestö Sadankomitea on seurannut huolestuneena Suomessa käytävää
keskustelua sotilasliitto Natosta. Natoa markkinoidaan Suomessa usein
kriisinhallintaorganisaationa, jonka päätarkoitus on rauhoittaa
kriisialueita. Sadankomitea haluaa kuitenkin muistuttaa, että
sotilasliitto Nato ei ole hyvä rauhanrakentaja.

- Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin visio Natosta globaalien
turvallisuusasioiden palvelukeskuksena on karmiva. Sotilasliitto Nato
pyrkii koko ajan puolustamaan omaa olemassaoloaan kasvattamalla
itselleen kuuluvaa tehtäväkenttää, usein terrorismin vastaisen taistelun
varjolla. Sotilasliittoa ei saisi päästää siviilien tontille. Selvä
työnjako konfliktialueen toimijoiden kesken on kokonaisvaltaisen
kriisinhallintatoiminnan ehkä olennaisin piirre: jokainen toimija hoitaa
itselleen kuuluvan tehtävän, Sadankomitean varapuheenjohtaja Jan
Koskimies muistuttaa.

Nato on surkeasti epäonnistunut kriisinhallinnassa Afganistanissa.
Siellä kuoli viime vuonna yli 2000 siviiliä, joista kolmannes suoraan
Naton ja sen liittolaisten operaatioiden uhrina. Kriisialueet eivät
rauhoitu sotimalla, vaan tarvitaan merkittäviä panostuksia kehitykseen
ja aitoon siviilikriisinhallintaan. Sotilaiden ja sotilasliittojen
avulla ei puututa konfliktien syihin.

- Afganistanissa on osoitettu, että konflikti ei ratkea vuosia
jatkuvalla sotilaallisella voimankäytöllä. Lisäksi sotilaallisen
kriisinhallinnan sekoittuminen siviilitoimintoihin antaa alueen
ihmisille aivan väärän kuvan demokratiasta ja oikeusvaltiosta, Koskimies
jatkaa.

Lisätietoja:
Sadankomitean varapuheenjohtaja Jan Koskimies 040 747 0776
Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa 040 583 1142