Jugoslavian presidentti Josip Broz eli Tito ja Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Schmidt sytyttävät tupakat Helsingin Etyk-kokouksessa 35-vuotta sitten. Kuva on OSCE Magazinestä vuodelta 2005.

Johan Galtungin kolumni “Liittoutumattomuuden ylistys” julkaistaan
osoitteessa www.saferglobe.fi torstaina 01.04.2010 kello 12:00 sekä
samana päivänä ilmestyvässä Kansan Uutiset Viikkolehdessä.

Johan Galtung kysyy, onko olemassa muita vaihtoehtoja kuin olla
Yhdysvaltojen puolella tai sitä vastaan? Hänen mukaansa kylmä sota ja
silloiset viisi eurooppalaista liittoutumatonta maata ovat esimerkkinä
kolmannesta vaihtoehdosta. Galtung korostaa Suomen tehneen ihmeen
synnyttäessään ETYJ:in. Tämä kolmas vaihtoehto, ei vastaan eikä puolesta,
oli hänen mukaansa keskeinen tekijä kylmän sodan päättymiselle. Galtungin
mukaan Suomi pyysi jälkeenpäin turhaan anteeksi rooliaan ja käänsi
selkänsä Kekkoselle, kun se olisi voinut rohkeasti korostaa omaa rooliaan
siltojen rakentajana. Galtung ennustaa Yhdysvaltojen nykyisen hegemonian
murtuvan pian ja kysyy mitä sen jälkeen tapahtuu? Hän etsii
liittoutumattomuudesta ja suomalaisesta ihmeestä nykyisen vallitsevan
maailmanpolitiikan haastavaa vaihtoehtoa.

Galtungin kirjoitus juhlistaa Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto
SaferGlobe Finlandin internet-sivujen julkaisua ja aloittaa näin uuden
Horisontin takana -kirjoitussarjan. Se on kolumnipalsta, jossa etsitään
luovia ja ennakkoluulottomia ajatuksia maailman turvallisuuden ja
rauhanomaisen kehityksen edistämiseksi. Tarkoituksena on antaa vapaata
tilaa ennen julkaisemattomille keskustelupuheenvuoroille.

SaferGlobe Finlandin tutkimuskoordinaattori Jarmo Pykälä korostaa, että
tarvitsemme rohkeita ja epärealistisia avauksia, koska ilman niitä maailma
ei voi muuttua. “Varsinkin turvallisuuspolitiikassa uudet ideat ja tavat
ajatella tyrmätään usein aluksi epärealistisina. Aikoinaan esimerkiksi
ajatusta lännen ja idän välisestä yhteistyöstä pidettiin mahdottomana,
mutta lopulta se toteutui ETYJ:in muodossa”. Pykälä huomauttaa, että
ajatukset on ensiksi lausuttava ääneen ja niiden on myös saatava
julkisuudessa tilaa, jotta niistä voi tulla realistinen vaihtoehto.
“Muistellaan vaikka Punaisen Ristin perustajaa Henry Dunantia tai Martin
Luther King Jr:ää. Heillä molemmilla oli horisontin takana oleva unelma”.

Johan Galtung (s. 1930) on norjalainen matemaatikko ja sosiologi, joka
tunnetaan rauhan- ja konfliktintutkimuksen perustajana. Hän perusti Oslon
Rauhantutkimusinstituutin PRIO:n ja toimi sen johtajana vuosina 1959-1969.
Parhaiten hänet tunnetaan rakenteellisen väkivallan, negatiivisen ja
positiivisen rauhan sekä rauhanjournalismin käsitteiden luojana. Hän on
saanut kunniatohtorin arvonimen kaikilla mantereilla. Hän ei ole vain
tutkija, vaan myös aktiivinen toimija, joka on vaikuttanut voimakkaasti
globaaliin rauhanliikkeeseen. Hän on osallistunut yli 40:n konfliktin
sovitteluun. Tällä hetkellä hän johtaa perustamaansa rauhan ja
kehitystyönverkostoa TRANSCENDia. Hänen palkittu omaelämänkertansa
Rauhan tiellä on julkaistu suomeksi (Tammi, 2003).

SaferGlobe Finland on rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto. Sen
tarkoituksena on edistää inhimilliseen turvallisuuteen perustuvaa
turvallisuuspolitiikkaa, mikä tarkoittaa kansainvälisten asioiden
tuntemusta, ristiriitojen rauhanomaista ratkaisua, aseiden riisuntaa
ja luottamuksen edistämistä.

LISÄTIETOJA
TRANSCEND (www.transcend.org)

SaferGlobe Finland
Puhelin: 046 586 6973
Fax: 09 147 297
S-posti: toimisto@saferglobe.fi
www.saferglobe.fi

Johan Galtung, norjalainen professori ja rauhantutkimuksen perustaja, puhuu oheisessa videossa rauhanjournalismista. Rauhanjournalismi käsittelee sotaa ja väkivaltaa. Meidän täytyy tuntea tämä maapallo, jossa elämme. Rauhanjournalismi kysyy aina meneillään olevasta konfliktista: miten se voidaan ratkaista? Tässä suhteessa rauhanjournalismi toimii samalla tavalla kuin lääketieteellinen journalismi. On itsestään selvää, että ison epidemian sattuessa lukijat olettavat toimittajien ei vain raportoivan kuinka monta uhria tauti on vaatinut, vaan myös kysyvän kysymyksiä diognoosista: millainen tauti se on ja mitä aiotte tehdä asialle.

Samalla tavalla toimii myös rauhanjournalismi. Se kysyy, minkälainen konflikti on kyseessä, mitkä ovat sen alkusyyt ja mitä asialle aiotaan tehdä.