Kutsumme Suomessa asuvat afgaanit keskustelemaan maan tulevaisuudesta ja siitä kuinka he, sekä Suomi voisivat edistää Afganistanin rauhaa.

Maanantaina 28.11.2011, kello 08:30 – 15:00
Botta, Museokatu 10, Helsinki

Usein konflikteissa ulkomailla asuvat maan kansalaiset ovat aktiivisia maan konfliktissa ja rauhanrakentamisessa. Rauhanliitto on jo pidemmän aikaa halunnut kutsua Suomessa asuvat afgaanit pohtimaan yhdessä mahdollisuuksia tehdä rauhantyötä maan hyväksi. Samalla suomalaiset Afganistanissa toimivat järjestöt voivat saada työnsä onnistumisen kannalta tärkeää tietoa, etsiä keinoja rakentaa rauhaa yhteistyössä diasporan kanssa.

OHJELMA
08:30 AAMUKAHVI

09:00 TERVETULOA
Inger Wirén, Rauhanliiton varapuheenjohtaja
Ziaulhag Momeni

09:05 AVAJAISPUHE
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

09:30 PÄIVÄNOHJELMAN ESITTELY
Harri Lammi, Talement Oy

9:40 SUOMALAISEN KEHITYSYHTEISTYÖ HANKKEEN ESITTELY
Afganistan End Polio Now!
Matti Honkala, Suomen Rotary

10:00 TYÖRYHMÄT
1. Afganistan huomenna (Chydenius -sali)
2. Naisten Afganistan (Snellman -kabinetti)
3. Nuorten Afganistan ja Suomi (Baari -kabinetti)

12:00 LOUNAS

13:00 TYÖRYHMIEN KESKUSTELUIDEN YHTEENVETO
• Työryhmien töiden esittely
• Keskustelu ja tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottaminen

14:00 – 15:00 YHTEISTYÖTORI JA KAHVIT
Suomessa asuvien afgaanien ja Suomalaisten Afganistanin parissa toimivien järjestöjen ja ihmisten tilaisuus tavata toisiaan ja keskustella.

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 22.11.2011 mennessä osoitteeseen tiedotus(at)rauhanliitto.fi tai puhelimitse 040-099 8275. Seminaarissa on rajoitetusti paikkoja ja etusijalla ovat Suomessa asuvat afgaanit sekä Afganistanissa työtä tekevät suomalaiset järjestöt. Seminaari pidetään suomeksi ja dariksi. Tilaisuuden järjestää Rauhanliitto yhteistyössä SaferGlobe Finlandin kanssa osana ulkoministeriön rahoittamaa kehitysviestinnän hanketta.

Kuva: Ricardo y Marta. Some rights reserved

Rauhankyyhkyjä Hazrat-i-Ali -moskeijan edustalla Afganistan maaliskuussa 2007. Kuva: UN Photo / Helena Mulkerns, some rights reserved.

Afganistan on aihe, josta keskustellaan jatkuvasti. Se on myös maa, johon panostetaan rahaa ja resursseja. Mitä kansalaisjärjestöt tekevät Afganistanissa? Mikä on kansalaisyhteiskunnan rooli vakaamman ja turvallisemman maan rakentamisessa? Onko kansalaisyhteiskunnalla rooli myös kriisinhallinnassa, ja jos on, niin millainen?

Entä miten Suomessa asuvat afganistanilaiset näkevät tilanteen? Millainen on unelmien Afganistan viiden vuoden kuluttua ja mitä onnistumiseen tarvitaan? Tilaisuuden tarkoituksena on tarjota järjestöille mahdollisuus keskustella Afganistanissa kohdatuista haasteista ja mahdollisuuksista sekä vaihtaa ajatuksia yhteistyön tiimoilta.

Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen Afganistan -keskustelutilaisuus

Aika: torstai 9.12. klo 10:00–12:30
Paikka: Kepan Dialogi-kokoushuone, Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki
Ilmoittautuminen: viimeistään tiistaina 7.12. Pauliina Saarekselle, pauliina.saares@kepa.fi, (09) 584 23 241

Tilaisuuden järjestävät Kepa, Suomen Rauhanliitto — YK -yhdistys, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja SaferGlobe Finland.

Tervetuloa!

**

OHJELMA

10:00 Avajaissanat (Pauliina Saares, Kepa)
10:05 Paikalliset toimijat ja kriisinhallinta-selvityshanke (Jarmo Pykälä, SaferGlobe Finland)
10:10 Keskustelu: Afganistanissa toimivien järjestöjen ja osallistujien esittely

10:30 Alustus: Mitä Afganistan tarvitsee? (Horia Mosadiq, Amnesty International TBC)
10:50 Keskustelu: Mitä pitäisi tehdä ja miten suomalaiset järjestöt voivat tukea työtä?

11:20 Keskustelunavaus: Järjestöjen toimintamahdollisuudet (Jussi Ojala, Kirkon Ulkomaanapu TBC)
11:30 Keskustelu: Missä on onnistuttu, missä on ongelmia, missä ollaan hyviä ja mitä ei voida tehdä?

12:00 Keskustelunavaus: Afganistan 2015 — kansalaisen ja diasporan näkökulma (Ziaulhag Momeni TBC)
12:10 Keskustelu: Miten tästä eteenpäin? Aloitteita toiminnan kehittämiseen.

12:25 Loppupuheenvuorot (Oili Alm, KATU)

Kuva (cc): The US Army.

Rauhantutkimusyhdistys järjestää tiistaina 30.3 klo 18-20 avoimen kevätseminaarin Afganistan: Mitä Suomi siellä tekee?

Paikkana on Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Erkki Tuomioja: Mitä Suomi tekee Afgansitanissa?
Jarno Limnell: Mahdoton tehtävä Affanistanissa?
Johanna Törmä: Naisrauhanturvaajana Afganistanissa
Pirjo Jukarainen: Mitä naiset tekevät Afganistanissa?
Unto Vesa: Kun missio muuttuu, miten käy legitimiteetin?

Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys 2.3.2010:

Naton hylättävä ydinasedoktriininsa – ydinaseet pois Euroopasta

Naton tulee uutta strategista konseptiaan valmistellessa selkeästi
hylätä ydinasedoktriininsa toteaa Rauhanliitto. Taktiset ydinaseet tulee
ottaa mukaan ydinaseriisuntakeskusteluihin, tavoitteena lopullinen
ydinaseriisunta nk “zero option”, nolla-ratkaisu. Radikaalimman otteen
puolesta ydinaseriisunnassa puhuu yhä useampi vaikuttaja ja asiantuntija
maailman valmistautuessa toukokuun ydinsulkusopimusneuvotteluihin.

Suomenkin on aika nostaa ydinaseriisunta omalle ulkopoliittiselle
agendalleen, vaatii Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys.

- Nyt kun Iranin epäillään kehittelevän ydinasetta ja tilanteen ollessa
kriittisessä vaiheessa, on tärkeää, että eurooppalaiset aktivoituvat
ydinasekysymyksessä. Nato voisi ilmoittaa, että Yhdysvaltojen ydinaseet
vedetään pois Euroopasta. Näillä aseilla ei ole enää sotilaallista
merkitystä ja niiden poisvetäminen olisi muutenkin vakautta lisäävä ja
positiivinen viesti Natolta maailmalle, toteaa Rauhanliiton
puheenjohtaja Tarja Cronberg.

- Vaikka Yhdysvaltojen ydinaseiden vetäminen pois Euroopasta olisi
positiivinen signaali, on meidän kannalta tietenkin tärkeää saada myös
Venäjä sitoutumaan prosessiin. Avoimuuden lisääminen, esimerkiksi
aseiden määristä ja sijoituspaikoista sitovan ilmoitusvelvollisuuden
luominen, voisi olla ensimmäinen askel tässä prosessissa, jatkaa Tarja
Cronberg Rauhanliitosta

Yhdysvalloilla arvellaan olevan noin 500 aktiivista ydinkärkeä joista
länsieuroopassa noin 200. Venäjällä on kärkiä noin 2000, joista suurin
osa on sijoitettu läntisiin osiin maata.

Naton eurooppalaisten jäsenmaiden väestön ylivoimainen enemmistö
kannattaa ydinaseista luopumista. Saksa on ollut kysymyksessä
aktiivinen, mutta nyt yhä useampi muukin Naton jäsenmaa on ilmoittanut
kannattavansa Yhdysvaltojen ydinaseiden pois vetämistä Euroopasta.
Viiden Nato-maan; Saksan lisäksi Norjan, Luxemburgin, Hollannin ja
Belgian ulkoministerit esittivät 26.2 Naton pääsihteerille, että Naton
ulkoministerikokous huhtikuussa Tallinnassa käsittelisi liittokunnan
ydinasepolitiikkaa suhteessa sen uudistettavaan strategiaan.Myös Ruotsin
ja Puolan ulkoministerit nostivat äskettäisessä ulostulossaan esille
taktisten ydinaseiden muodostaman uhan Euroopan turvallisuudelle ja
tarpeen saada aikaiseksi prosessi niistä eroon pääsemiseksi.

Lisätietoja:
Tarja Cronberg Laura Lodenius
Puheenjohtaja toiminnanjohtaja
050-3964000 040-7177762

Suomen Sadankomitea 3.3.2010:

Nato on sotilasliitto, ei rauhanrakentaja

Rauhanjärjestö Sadankomitea on seurannut huolestuneena Suomessa käytävää
keskustelua sotilasliitto Natosta. Natoa markkinoidaan Suomessa usein
kriisinhallintaorganisaationa, jonka päätarkoitus on rauhoittaa
kriisialueita. Sadankomitea haluaa kuitenkin muistuttaa, että
sotilasliitto Nato ei ole hyvä rauhanrakentaja.

- Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin visio Natosta globaalien
turvallisuusasioiden palvelukeskuksena on karmiva. Sotilasliitto Nato
pyrkii koko ajan puolustamaan omaa olemassaoloaan kasvattamalla
itselleen kuuluvaa tehtäväkenttää, usein terrorismin vastaisen taistelun
varjolla. Sotilasliittoa ei saisi päästää siviilien tontille. Selvä
työnjako konfliktialueen toimijoiden kesken on kokonaisvaltaisen
kriisinhallintatoiminnan ehkä olennaisin piirre: jokainen toimija hoitaa
itselleen kuuluvan tehtävän, Sadankomitean varapuheenjohtaja Jan
Koskimies muistuttaa.

Nato on surkeasti epäonnistunut kriisinhallinnassa Afganistanissa.
Siellä kuoli viime vuonna yli 2000 siviiliä, joista kolmannes suoraan
Naton ja sen liittolaisten operaatioiden uhrina. Kriisialueet eivät
rauhoitu sotimalla, vaan tarvitaan merkittäviä panostuksia kehitykseen
ja aitoon siviilikriisinhallintaan. Sotilaiden ja sotilasliittojen
avulla ei puututa konfliktien syihin.

- Afganistanissa on osoitettu, että konflikti ei ratkea vuosia
jatkuvalla sotilaallisella voimankäytöllä. Lisäksi sotilaallisen
kriisinhallinnan sekoittuminen siviilitoimintoihin antaa alueen
ihmisille aivan väärän kuvan demokratiasta ja oikeusvaltiosta, Koskimies
jatkaa.

Lisätietoja:
Sadankomitean varapuheenjohtaja Jan Koskimies 040 747 0776
Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa 040 583 1142