EUROOPAN PARLAMENTIN TIEDOTE 22.10.2009
Euroopan parlamentin vuoden 2009 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto menee venäläiselle ihmisoikeusjärjestölle Memorialille. Parlamentti antaa samalla tunnustusta etenkin järjestön kolmelle edustajalle Oleg Orloville, Sergei Kovaleville ja Ljudmila Aleksejevalle sekä kaikille ihmisoikeuksien puolustajille Venäjällä. EP:n puhemies Jerzy Buzek julkisti Saharov-palkinnonsaajan tänään Strasbourgissa. Palkinto luovutetaan Strasbourgissa 16. joulukuuta.
“Luovuttamalla tämän vuoden palkinnon Oleg Orloville, Sergei Kovaleville ja Ljudmila Aleksejevalle Memorial-järjestön nimissä ja kaikille muille ihmisoikeusaktivisteille Venäjällä, toivomme, että autamme osaltamme lopettamaan ihmisoikeuksien puolustajia ympäröivän pelon ja väkivallan kierteen Venäjän federaatiossa, parlamentin puhemies Jerzy Buzek sanoi täysistunnossa.
“Haluamme täten osoittaa, että ihmisoikeuksien puolustajien ja meidän kaikkien tulee olla vapaita voidaksemme harjoittaa perustavaa oikeuttamme ajatuksen- ja sananvapauteen sekä kertoaksemme totuuden. Totuus ja vapaus voittavat aina lopuksi. Näin kävi monissa Itä-Euroopan maissa”, Buzek jatkoi, viitaten kotimaahansa Puolaan ja sen solidaarisuusliikkeen kamppailuun 1980-luvulla.
Memorial ja sen edustajat
Memorial edistää ihmis- ja perusoikeuksia entisen Neuvostoliiton alueen maissa kuten Ažerbaidzanissa, Armeniassa, Georgiassa, Tadžikistanissa, Moldovassa ja Ukrainassa. Järjestön ja sen edustajien ehdokkuutta perusteltiin seuraavasti: “Memorial edistää totuuden levittämistä Neuvostoliiton poliittisesta sorrosta ja torjuu entisen Neuvostoliiton alueen maissa tällä hetkellä tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia kyseisten maiden demokraattisen tulevaisuuden varmistamiseksi”. Andrei Saharov kuului Memorialin perustajajäseniin.
Oleg Orlov on Memorialin nykyinen puheenjohtaja. Orlov tuomittiin 6. lokakuuta sakkoihin ja perumaan julkisia kannanottojaan Tšetšenian presidentin Ramzan Kadyrovin häntä vastaan käynnistämässä kunnianloukkausjutussa. Orlov oli syyttänyt Kadyrovia siitä, että tämä olisi tšetšenialaisen ihmisoikeusaktivistin Natalia Estemirovan murhan takana. Orlov itse joutui siepatuksi kolmen toimittajan kanssa Ingushiassa 23. marraskuuta 2007. Heitä pahoinpideltiin ja uhattiin teloittamisella, minkä jälkeen sieppaajat jättivät heidät.
Sergei Kovalev perusti vuonna 1969 ensimmäisen neuvostoliittolaisen ihmisoikeusjärjestön, Neuvostoliiton ihmisoikeuksia puolustavan aloiteryhmän, ja hänestä tuli yksi Memorial-järjestön alullepanijoista. Kovalev on arvostellut suorasanaisesti Boris Jeltsinin ja Vladimir Putinin johtamien hallitusten autoritaarisia pyrkimyksiä. Hän erosi vuonna 1996 vastalauseena presidentti Jeltsinin alaisen ihmisoikeuskomission johtajan tehtävistä. Vuonna 2002 hän perusti julkisen komitean tutkimaan vuonna 1990 tapahtuneita Moskovan kerrostalopommituksia. Komitean työ onnistuttiin lamaannuttamaan tehokkaasti sen jäseniin kohdistuneilla vainoilla ja murhilla.
Ljudmila Mihailovna Aleksejeva perusti yhdessä Andrei Saharovin ja muiden aktivistien kanssa vuonna 1976 Moskovan Helsinki-ryhmän seuraamaan Helsingin päätösasiakirjan noudattamista Neuvostoliitossa. Aleksejeva oli 1960-luvulta lähtien kampanjoinut taatakseen pidätetyille toisinajattelijoille puolueettomat oikeudenkäynnit ja käsittelyn tiedotusvälineissä.
Aleksejeva erotettiin kommunistisesta puolueesta sekä työstään tieteellisen lehden toimittajana. Hän johti yhdessä Garri Kasparovin ja Georgi Satarovin kanssa yleisvenäläistä kansalaiskongressia, josta Aleksejeva ja Satarov erosivat jouduttuaan erimielisyyksiin Kasparovin kanssa tammikuussa 2008. Aleksejeva on arvostellut Kremlin ihmisoikeuslinjaa ja syyttänyt hallitusta ääriliikkeiden yllyttämisestä kansallismielisillä toimillaan, kuten georgialaisten pakkosiirroilla, katukauppiaina toimiviin ulkomaisiin kohdistetuilla poliisiratsioilla sekä venäläisten toiminnalla Ingushiassa.
Andrei Saharov vuonna 1943.
Saharov-palkinto
Euroopan parlamentti on myöntänyt vuodesta 1988 vuosittain venäläisen ydinfyysikon, toisinajattelijan ja Nobelin rauhanpalkinnon saajan Andrei Saharovin (1921–1989) mukaan nimetyn mielipiteenvapauspalkinnon. Se on antanut palkinnollaan tunnustusta yksilöille ja järjestöille näiden kamppailusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolesta, sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Saharovin kuolemasta tulee joulukuun palkintoseremonian aikoihin kuluneeksi 20 vuotta.
Parlamentin ulkoasiain- ja kehitysyhteistyövaliokunnat järjestävät 14. joulukuuta tapaamisen kuluvan vuoden palkinnonsaajan (tai tämän edustajan) kanssa. Vuoden 2009 Saharov-palkinto ja 50 000 euron palkintosumma luovutetaan 16. joulukuuta parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa.