Pekka Y Hiltunen haastattelemaan Ko Ko Thett’ia

xining_009.JPG
Moskeija Kiinan Xining’issa. Kuva: tv

Tapahtuma: Keskustelua Burman tilanteesta
Aika: Torstaina 7.8.2008 klo 16.00
Paikka: Cafe Owen, Kauppakeskus Galleria, Kuningattarenkatu 11, Loviisa
Liput: Vapaa pääsy
Kieli: Englanti, suomennos tarvittaessa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uskontokasvatussihteerina tyoskenteleva Pekka Y Hiltunen tulee Loviisan rauhanfoorumiin keskustelemaan burmalaissyntyisen Ko Ko Thettin kanssa Burman tilanteesta. Keskustelu on englanninkielinen, mutta suomennos tai tiivistelmä suomeksi jarjestetään tarvittaessa.

Keskustelu tapahtuu torstaina 7.8.2008 klo 16.00 loviisalaisen kauppakeskus Gallerian Cafe Owenissa osoittessa Kuningattarenkatu 11. Aiheena on mm. Burman boikotti, buddhalaisuuden asema Burmassa ja sen politiikassa, viime vuoden mielenosoitukset ja tilanne toukokuussa yli 130 000 ihmista tappaneen sykloni Nargiksen jalkeen.

Vantaalaisen seurakuntalehden Vantaan Laurin arkistosta loytyy Loviisan rauhanfoorumin taman vuoden teemaan sopiva artikkeli, jossa Pekka Y Hiltunen peräänkuuluttaa uskontojen välista vuoropuhelua. Tassa artikkeli kokonaisuudessaan:

Kirkon uskontokasvatussihteerin mielestä nyt tarvitaan uskontojen välistä vuoropuhelua

bush.jpg
Yhdysvaltain 43. presidentti George W. Bush varapresidentti Dick Cheneyn kanssa puhumassa lehdistölle elokuussa 2006. Kuva: Eric Draper

Kun George W. Bush käytti sanaa crusade eli ristiretki, hän puhui moraalisesta tehtävästä, mutta sanavalinta oli virhe. Islamilaiselle maailmalle ristiretki-sana on muistutus siitä, miten länsi on tullut tappamaan ja alistamaan heitä, huomauttaa kirkon uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen.

– Sivistynyt islamilainen pitää jihadia eli pyhää sotaa elämänasenteena – ihminen on ikään kuin sisäisesti taistelussa hyvän puolesta. Fundamentalistisille ääriryhmille se kuitenkin tarkoittaa oikeaa sotaa uskottomia vastaan.

– Islamilaisten ääriryhmien ajattelussa korostuu myös näkemys islamilaisesta valtiosta ainoana oikeana – ihanteena on siis vallan ja uskonnon liittoutuminen. Tällainen uskonnon tai yhtä lailla jonkin poliittisen ideologian ja vallan yhteen kietoutuminen on saanut historiassa paljon pahaa aikaan, Hiltunen pohtii.

Hiltusen mukaan Yhdysvaltoihin kohdistunut terrori-isku oli niin hirvittävä, että vihan ja koston tunteet ovat ymmärrettäviä. Näille tunteille ei kuitenkaan pidä antaa ylivaltaa, sillä muuten voi käydä niin, että pelataan terroristien pussiin.

– Jos USA tekee perustelemattoman vastaiskun ilman kunnon todisteita, sillä saattaa olla vakavat seuraukset. Ehkä terroristien nimenomaisena tavoitteena oli provosoida lännen vastaisku ja sitä kautta hankkia lisää kannatusta ääriliikkeille.

– Minusta nyt on tärkeää miettiä, miten tukea maltillista islamia. Täytyy muistaa, että islamin historiassa on ollut kausia, jolloin se on ollut melko suvaitsevainen toisinuskovia kohtaan. Esimerkiksi Turkissa oli 1900-luvun alussa suuri kristillinen vähemmistö ja sulttaanilla oli juutalaisia neuvonantajia.

Hiltunen kertoo itse käyneensä Indonesiassa Ambonin saarella. Siellä kristityt ja muslimit elivät vuosisatoja rinnakkain, ennen kuin ääriainekset ottivat vallan ja alkoivat tappaa toisiaan.

USKONTOA EI VOI UNOHTAA

Kristillisen lännen ja islamilaisen maailman välinen vuoropuhelu on Pekka Hiltusen mukaan vaikeaa, mutta välttämätöntä. Kulttuurien välinen keskustelu ei ole mahdollista ilman, että lännessä oivalletaan uskonnon merkitys.

– Valistuksen aikaan syntynyt jako järjen maailmaan ja uskonnolliseen maailmaan on länsimainen keksintö, joka ei vastaa todellisuutta. Uskonto on niin syvällä kaikissa kulttuureissa, ettei sitä voi selittää pois. Esimerkiksi Veikko Lavin laulussa Jokainen ihminen on laulun arvoinen on hyvin kristillinen soundi. Yksilön arvostus ja läntinen ihmisoikeusajattelu on kytköksissä kristillisiin juuriimme.

Muissa kulttuureissa ei aina osata ajatella, etteivät kaikki kristillisistä maista tulevat ilmiöt ole erityisen kristillisiä. Tähän asiaan Hiltunen törmäsi Thaimaassa, jossa hän teki pitkään lähetystyötä. Työssään hän joutui kohtaamaan muun muassa paikallisten ihmisten käsityksen, että seksipalvelujen ostaminen ja pornoelokuvat olisivat osa kristillistä kulttuuria.

– Uskontojen ja kulttuurien välisen dialogin lähtökohta on toisen kuunteleminen myös sellaisissa asioissa, jotka saattavat minut epäsuotuisaan valoon. Se on samanlaista kuin avioliitossa eläminen: minun on opittava kuulemaan, miten toinen kokee minut, ja oltava valmis myöntämään omat heikkouteni. Asenne, jonka mukaan itse on vain ja ainoastaan hyvä ja toinen paha, tekee keskustelun melko mahdottomaksi.

Hiltusen mukaan dialogissa tärkeintä on asenne. Toisen puolesta ei voi käydä keskustelua, mutta itseään voi tutkistella. Hyvä kysymys on, miksi terrori-isku kohdistui nimenomaan globalisaation ja rahan vallan näkyviin symboleihin.

VUOROPUHELUN PERUSTA ON OMA USKO

– Uskontojen välisen vuoropuhelun tavoitteena ei ole yksi uskonto, vaan uskontojen rauhanomainen rinnakkainelo. Helsingin senaatintorilla viime tiistaina pidetty kristittyjen, juutalaisten ja islamilaisten yhteinen rukoushetki oli tästä vahva symboli, iloitsee Pekka Hiltunen.

Senaatintorilla eri uskontojen edustajat puhuivat omalla kielellään, mutta kuitenkin löytyi asioita, joista kaikki olivat samaa mieltä: väkivallan vastustaminen ja rukous rauhan puolesta. Moraalin ja etiikan alueilla uskonnoilla on paljon yhteistä, vaikka niillä onkin erilaisia käsityksiä ihmisen elämän tarkoituksesta.

Vuoropuhelun perusta on, että omasta identiteetistä ei tarvitse tinkiä. Vaikka osassa islamilaista maailmaa kirkkojen rakentaminen on kiellettyä, ei länsimaissa pidä suhtautua samalla tavalla moskeijoihin. Toisen uskonnonvapauden rajoittaminen merkitsisi sitä, että hylkäisimme läntisiin arvoihin keskeisesti kuuluvat ihmisoikeudet.

– Vuoropuhelussa oppii ymmärtämään toista, mutta samalla arvostamaan omaa. Vaikka olemme erilaisia, voimme silti opetella elämään yhdessä.

Uskontojen välisiä oppikeskusteluja käyvät niiden johtajat ja oppineet, mutta kulttuurien kohtaaminen ei ole yksin heidän asiansa. Kun tavallinen suomalainen esimerkiksi kadulla tapaa Intiasta tulleen sikhin, hän ei kohtaa niinkään uskontoa kuin ihmisen. Lähitasolla on kyse ihmisten välisestä kanssakäymisestä, ja siinä uskonto on vain yksi osa kohtaamista.

– Myös valtiot ja niiden poliittinen valtarakenne käyvät uskontokeskustelua, tiedostavat ne sitä tai eivät. Tässä dialogissa pitäisi viholliskuvat muuttaa nyt haasteeksi ja etsiä teitä ylittää ajatukselliset mannerlaatat.

TIUKKA PIPO KÄY, KONEKIVÄÄRI EI

Uskonnollinen tai poliittinen fundamentalismi, sokea usko omaan asiaan, on ilmiö, jota löytyy kaikista kulttuureista. Ristiriitaista on, että yksi sen tämän hetken kasvualustoista on ehkä liikaakin korostettu moniarvoisuus.

– Moniarvoisuuden kääntöpuolena on se, että itsensä juurettomiksi tuntevilla ihmisillä on taipumus liittyä ääriliikkeisiin. Niistä haetaan turvaa ja samanhenkisten yhteyttä. Joku ryhtyy palvomaan hindu-gurua, toisesta tulee saatananpalvoja tai uusnatsi.

– Nykyisessä moniarvoisuudessa pitää varoa sitä, ettei tuloksena ole suvaitsevaisuusfasismi. Tiettyyn rajaan saakka jokaisen pitää saada olla omassa vakaumuksessaan ehdoton. Mutta yhteiskunnalla on kuitenkin oikeus vaatia, ettei tiukkapipoisen varustukseen kuulu kommandopipon lisäksi myös konekivääri.

Hiltusen mielestä pahin vaara on sellainen fundamentalismi, joka yksin uskoo omistavansa uskonnon tai jonkin ideologian todellisen ytimen, ja katsoo, että hyvyys on personoitunut sen jäseniin.

– Aivan äärifundamentalistien mukaan kaikki keinot ovat sallittuja, kun levitetään totuutta. Jotenkin tällä tavalla Yhdysvaltojen terrori-iskun tekijöiden on täytynyt ajatella, Hiltunen miettii.

Lisätietoa uskontojen kohtaamisesta
Lisätietoa islamin ja kristinuskon suhteesta saa Hakunilan kirkossa järjestettävistä islam-illoista. Pastori Risto Soramies pohtii keskiviikkona 3.10. kello 18.30, puhummeko samasta Jumalasta, ja keskiviikkona 10.10. kello 18.30 islamin suhdetta Jeesukseen.

Kirkon lähetystyön keskus (KLK) on julkaissut uuden oppaan uskontojen välisestä dialogista. Suunnista uskontojen maailmassa – dialogiopas seurakunnille -kirjaa voi tilata kirkkohallituksen julkaisu- ja AV-myynnistä puh. (09) 1802 315 tai fax (09) 1802 454 tai sähköpostitse osoitteesta julkaisumyynti@evl.fi.

Leave a Reply

Your email address will not be published.