Kaksi näkökulmaa eettisesti kestävään kehitykseen

Sirkku Kivistö
Sirkku Kivistö Loviisan Rauhanfoorumin seminaarissa 2.8.2014. Kuva: Jouni Viitala.

Ohessa lyhennelmä työterveyspsykologi PSL Sirkku Kivistön alustuspuheenvuoroon Loviisan Rauhanfoorumin seminaarissa Eettisesti kestävä kehitys.

Eettisestä näkökulmasta kestävään kehitykseen seminaarissa tarkasteltiin ensinnäkin työolojen laadun kysymystä ihmisen henkisen kestävyyden kannalta. Tähän ei aina ole riittävästi kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen ohjelmissa, esimerkiksi YK:n ”Sisukkaat ihmiset, kestävä maailma: valitsemisen arvoinen tulevaisuus” –raportissa työvoima –sana vilahtaa kahdessa raportin 56:sta ehdotuksesta.

Ihmisen henkisen kestävyyden kannalta täytyy työoloille asettaa laatuvaatimuksia. Työ on turvallista, jos

– työ kokonaisuudessaan tuntuu olevan mielekkäästi hanskassa
– työ ei aseta niin suuria vaatimuksia että ihmisen palautumiskyky menee rikki
– työpaikka huolehtii rasituksen säätelystä niin että kehittämiskipinä säilyy
– työpaikalle on rakennettu kaikkia arvostava toimintakulttuuri.

Eettisestä näkökulmasta on huolestuttavaa, että Suomessa kokemus työnteon mielekkyydestä on ollut kielteinen koko 2000–luvun ajan, ja on edelleen selvästi negatiivinen (TEM raportteja 5/2014).

Netissä tulee vastaan runsaasi vetoomuksia allekirjoittaa vastalause sortotoimille yksittäisiä työntekijöitä, työntekijäryhmiä ja ammattiyhdistysaktiiveja kohtaan. Niistä välittyy tietoa työelämän vakavista ongelmista eri puolilla maailmaa.

Toisena teemana tutustuttiin lasten kanssa työstettyyn peruskirjaan ohjeeksi hallituksille, rahoittajille ja lasten suojelusta vastaaville (Children´s Charter).
Vuonna 2011 kysyttiin 600 lapselta 21 maassa kolmessa maanosassa katastrofien hallinnasta.

Lasten mielestä:

– Koulut on saatava turvallisiksi ja on huolehdittava opetuksen jatkuvuudesta.
– On suojeltava ensisijaisesti lapsia ennen katastrofia, sen aikana ja jälkeen.
– Lapsilla on oikeus osallistua ja saada tarvitsemansa tiedot myös katastrofiasioista.
– Yhdyskuntarakenne on tehtävä turvalliseksi ja katastrofin uusimisen riskiä on pienennettävä järjestämällä hätäapua ja käynnistämällä jälleenrakennus.
– Katastrofiavun täytyy tavoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat.

Syyriassa, Gazassa ja muilla nykyisillä kriisialueilla Lasten peruskirja opastaa toimimaan lasten tarpeet huomioon ottaen.

Lähteitä:

Children´s Charter and action plan for disaster risk reduction for children by children.
http://www.childreninachangingclimate.org/database/CCC/Publications/children_charter.pdf (2011)
Kallio, Eila & Kivistö, Sirkku (2013): Mieli työssä. Työterveyslaitos, Helsinki.
TEM raportteja 5/2014. Työolobarometri. Syksy 2013. Ennakkotietoja. https://www.tem.fi/files/38687/TEMrap_5_2014_07022014.pdf
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin kestävän kehityksen korkean tason paneeli (2012) Sisukkaat ihmiset, kestävä maailma: valitsemisen arvoinen tulevaisuus. New York: Yhdistyneet kansakunnat.
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=107908&GUID=%7B5B5FBBD1-CBEF-482B-84A7-0B6F22AC0141%7D
Loviisan rauhanfoorumi – kovaa asiaa http://www.vastuu.fi/main/index.php?pr=7&id=1533

Leave a Reply

Your email address will not be published.