Helsingin Sanomien tämän hetken pääuutinen ja analyysi Ùkrainan tilanteesta on, että ruplan romahdus hillitsee Putinia Ukrainassa. Tilannearvio saattaa hyvinkin osua oikeaan. Poliitikkojen julkista ja yksityistä paheksuntaa, diplomaattien poisvetämistä, kuluttajien boikottia ja G8:sta poissulkemista nopeampi ja tehokkaampi sodan ehkäisykeino saattaa olla kansainvälisten sijoitusrahastojen päätökset vetää sijoituksensa pois Venäjältä. Toinen Putinia pelottava asia luulisi olevan Venäjän ja EU:n kauppasuhteiden vaarantuminen. Niin paljon kuin talouden globalisaatiota kritisoidaankin (useimmiten syystäkin), on siinä hyvätkin puolensa, ja ne toivottavasti estävät tämän kriisin eskaloitumisen sodaksi.
Paras tapahtumaskenaario lähiviikoille olisi, että ruplan romahtaminen romahduttaisi myös Putinin suosion ja innostaisi venäläisiä nousemaan ukrainalaisten tavoin korruptoitunutta johtoaan vastaan. Venäläisillä on historiastaan kokemuksia sekä väkivaltaisista että väkivallattomista vallankumouksista, ja näistä kokemuksista on syytä ottaa oppia. Vuoden 1917 vallankumoukset johtivat vuosia kestäneeseen veriseen sisällissotaan ja sen jälkeen yhteen maailmanhistorian julmimmista diktatuureista. Vuoden 1905 suhteellisen väkivallaton vallankumous johti sen sijaan moniin mielenosoittajien ja lakkoilijoiden vaatimusten toteutumiseen, ennen kaikkea tsaarin itsevaltiudesta luopumiseen ja duuman perustamiseen. Myös Venäjän lähihistoriasta löytyy onnistunut väkivallaton vallankumous, kun mielenosoittajat onnistuivat estämään vanhoillisten vallankaappauksen Moskovassa vuonna 1991.
Vallankumousten suunnittelijoiden ja niihin osallistuneiden kannattaa tutustua historiaan. Väkivaltaisia ja väkivallattomia vallankumouksia vertailtuaan tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että väkivallattomat vallankumoukset ovat viimeisen sadan vuoden ajalta olleet yli kaksi kertaa tehokkaampia kuin väkivaltaiset. Ukrainan viimeisimmän vallankumouksen väkivallasta huolimatta väkivallattomuuden trendi on voimistumaan päin: viimeisten vuosikymmenten vallankumouksista yhä useampi on ollut väkivallaton, ja niiden onnistumisprosentti on korkeampi kuin viime vuosisadan alkupuoliskolla.
Timo Virtala
Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri
Kuva (cc): Nessa Gnatoush
