Kappelissa puidaan populismia

Reijo E. HeinonenNylanderMikaela3PIRKKO RUOHONEN-LERNER

Aika: lauantaina 3.8.2013 klo 13 – 15
Paikka: ravintola Loviisan Kappeli, Kuningattarenkatu 19, Loviisa
Liput: vapaa sisäänpääsy
Kielet: enimmäkseen suomi, myös ruotsi

Ravintola Loviisan Kappelissa käydään tulevana lauantaina mielenkiintoinen keskustelu populismista ja älykkäästä vallasta. Keskustelemassa kansanedustajat Mikeala Nylander (rkp) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps), tutkijat Mika Aaltola (Ulkopoliittinen Instituutti) ja emeritusprofessori Reijo E. Heinonen. Puheenjohtajana toimii Loviisan Rauhanfoorumin neuvottelukunnan puheenjohtaja, suurlähettiläs Ilari Rantakari.

Seminaarin aluksi puheenjohtaja tulee pyytämään kutakin alustajaa vastaamaan lyhyesti kahteen kysymykseen: 1) Mitä tarkoittaa populismi, miten määrittelisitte sen? 2) Mitä on älykäs johtajuus, mitä siihen kuuluu? Tämän jälkeen kukin puhuja saa mahdollisuuden syventyä aiheeseen pidemmällä puheenvuorolla. Yleisökysymykset ovat mahdollisia ja toivottavia.

Hyvää taustamateriaalia tulevaan keskusteluun on esimerkiksi Johanna Korhosen kirja Kymmenen polkua populismiin, joka on luettavissa tästä linkistä ilmaiseksi. Kirjan johdannossa Korhonen määrittelee populismin seuraavasti:

Populismilla tarkoitan tässä sellaista politiikan teon tapaa, jossa asiat pelkistetään yksinkertaisiksi vastakkainasetteluiksi ja jossa puhuja vetoaa kuulijan itsekkyyteen mieluummin kuin tämän yhteisvastuuseen. Tähän politiikan teon tapaan kuuluvat erilaisten uhkakuvien maalailu, syyllisten hakeminen ja yksinkertaisten ratkaisujen tarjoaminen monimutkaisiin ongelmiin.

Ihmiset jaetaan tässä mielenmaisemassa kolmeen ryhmään: pahaan eliittiin (joka ajaa vain omaa etuaan), hyvään kansaan (jonka etua populistinen liike ajaa) ja ”muihin”, kiusallisen erilaisiin pikku ryhmiin, jotka eivät kuulu ”kansaan”, ainakaan hyvään kansaan, ja joista näin ollen olisi parasta päästä tavalla tai toisella eroon. Vähintään heidät tulisi saada pois näkyvistä, jotta ”kansan” yhtenäisyys ja mielenrauha eivät heidän takiaan kärsisi. ”Muita” ovat esimerkiksi etniset ja kielelliset vähemmistöt, ulkomaalaistaustaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Kiusallisia ”muita” ovat myös valtaväestöön kuuluvat, vähemmistöjä puolustavat intellektuellit, jotka kirjoittaessaan ja puhuessaan ovat suvaitsevaisine asenteineen
”kansan” vihollisia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *