Kertomuksia rohkeudesta, osa 1: Vuoden 1914 joulurauha

Jouluna 1914 ensimmäinen maailmansota oli vastoin odotuksia jämähtänyt asemasodaksi. Länsirintamalla britit ja saksalaiset olivat kaivautuneet juoksuhautoihinsa vain parinkymmenen metrin päähän toisistaan. Kylmyys, nälkä ja huono hygienia vaivasi. Räjähdykset ja panssarivaunujen ajolinjat olivat tuhonneet alueen luonnon ja tehneet alueesta kurapellon. Ei-kenenkään maalle oli jäänyt ruumiita, joita kumpikaan osapuoli ei uskaltanut hakea pois. Juoksuhaudoissa oli vettä. Joulun lähestyessä lämpötila laski pakkasen puolelle.

Näihin olosuhteisiin saksalaissotilaat saivat kotirintamalta lähetyksen, jonka tarkoitus oli tuoda heille jouluiloa keskelle sodan kurjuutta: kymmeniä tuhansia joulukuusia. He koristelivat kuuset, nostivat niitä myös vihollisen näkyville ja lauloivat joululauluja. Britit kuuntelivat Stille Nachtia ensin hämmentyneinä, mutta vastasivat siihen lopulta taputtamalla. Sitten lauloivat britit, ja nyt puolestaan saksalaiset taputtivat. Rohkeimmat kurkkivat juoksuhaudoista ja huikkasivat vastapuolelle joulutervehdyksiä, kunnes tunnelma oli niin luottavainen, että ensimmäiset uskaltautuivat juoksuhaudoistaan ei-kenenkään-maalle. Muut seurasivat.

Paikalla olleiden kertomusten, siellä otettujen valokuvien, sotilaiden päiväkirjojen ja kotiin lähetettyjen kirjeiden perusteella tiedetään, että jouluna 1914 tuhansia brittiläisiä, saksalaisia ja brittiläisten rinnalla taistelevia ranskalaisia sotilaita nousi juoksuhaudoistaan, kättelivät, toivottivat toisilleen hyvää joulua, tarjosivat tupakkaa, vaihtoivat joululahjoja ja näyttivät kuvia tyttöystävistään. Rintamalinjojen väliin jääneet ruumiit kerättiin pois ja haudattiin. Osa hautajaisista toimitettiin yhdessä. Kotirintamalle lähetetyissä kirjeissä kerrottiin useista ei-kenenkään-maalla pelatuista jalkapallo-otteluista. Vaikka virallista aselepoa ei ollut, käytännössä yli 100 000 saksalaista, brittiläistä ja ranskalaista sotilasta oli jouluaaton ja joulupäivän aselevossa. Tietyillä alueilla aselepo jatkui joulun jälkeen niin pitkään, että kenraalit määräsivät joukkoja eri kohtiin saadakseen sodan jatkumaan.

Kirjoittanut: Timo Virtala.

Lähteet: Jeremy Rifkin: The Empathic Civilization (Penguing 2009), Tieteen kuvalehti 18, 2005 (http://tieku.fi/kysy-meilta/joulurauha-keskeytti-maailmansodan-taistot) sekä Wikipedia: Christmas truce. Aiheesta on tehty myös elokuva: Päivä ilman sotaa (Joyeux Noël) 2005.

Leave a Reply

Your email address will not be published.