Teksti: Mikael Böök
Kuva: Linkki BBC:n uutissivustolle
Uutinen uudesta yhteisestä ranskalais-brittiläisestä ydinkoelaitoksesta tuntuu rauhanliikkeen kannalta erityisen olennaiselta. Onhan ydinaseriisunta Sadankomitean, Rauhanaseman, Rauhanpuolustajien ja muiden rauhan ystävien perustehtävä? Ja, kai meidän olisi ensimmäiseksi yritettävä saada se aikaiseksi juuri täällä Euroopassa?
Ranskan ja Englannin hallitukset ja niiden sotakoneistoja ylläpitävät upseerit ja insinöörit aikovat siis rakentaa yhteisen tutkimuskeskuksen jonnekin Dijonin kaupungin läheisyyteen vetypommiensa käytön mallintamista ja jäljittelyä (simulaatiota) varten. Herrat Sarkozy ja Cameron tosin vakuuttavat, että kumpikin maa aikoo säilyttää oman ydinpelotteensa itsenäisyyden yhteisestä ydinkoelaitoksesta huolimatta. Mutta tuollaiset vakuutukset tarkoittavat yleensä juuri päinvastaista kuin mitä sanotaan. Näin varmasti myös tässä tapauksessa. Ranska ja Britannia aikovat toisin sanoen tiivistää yhteistyötään joukkotuhoaseiden kehittämisessä, ja epäilemättä tehdä sitä myös yhdessä USA:n ja NATO:n kanssa. Niin, ja Israelin kanssa; nimenomaan Ranska ja Britanniahan auttoivat aikoinaan Israelin hankkimaan oman ydinpomminsa.
Milloin nuo maanpuolustuksen valekaavussa operoivat ydinasetehtailijat ymmärtävät, että aika on ajanut heidän ohitse? Ei koskaan, ellemme me tee sitä ymmärrettäväksi heille. Ja ilmeisesti ensiksi myös itsellemme?
Miksi EU ylläpitää ydinpelotteita? Eteläisen pallonpuoliskon kansojen koston pelossa, tietenkin.
Kuulen vastaväitteen: Eihän EU ylläpidä mitään ydinasepelotteita! No, miksei EU sitten sano niin? Miksei EU kieltänyt ydinasepelotteet omalla alueellaan Lissabonin sopimuksessaan?
Kysymykset ovat vaikeita mutta joskus vastaus on yhtä yksinkertainen kuin H.C. Andersenin sadussa. Keisari on ilman vaatteita. EU on valeunioni.
Historian roskatynnyreistä löydämme Ranskan ensimmäisen ydinkokeen, joka tapahtui Afrikan mantereella, Algerian Regganessa 13.2.1960 ja josta kuultuaan kenraali de Gaulle sähkötti kuuluisan riemuviestinsä: “Hourra pour la France ! Depuis ce matin, elle est plus forte et plus fière.” (Elököön Ranska! Tämän jälkeen maamme on vahvempi ja ylpeämpi”).
Mikä antaisi meille, nykyisille EU-kansalaisille, aiheen tuntea itsemme vahvoiksi ja ylpeiksi? Uusi ranskalais-englantilainen ydinkoelaitosko? Ei, siinähän ei ole mitään erikoista tai omaperäistä. Uusien
nukleaaristen, termobaaristen, nanoteknisten, biologisten ja digitaalisten joukkotuhoroboottien kehittäminen ja vanhojen kunnossapito edustaa päinvastoin nykymaailman valtavirtaa. Vain jos poikkeaisimme nykymaailman valtavirrasta voisimme tuntea olevamme vahvoja ja ylpeitä.
Nyt on muuten oikea aika suunnitella ja rauhanliikkeen tapahtumia Maailman sosiaalifoorumiin, joka pidetään Länsi-Afrikan Dakarissa 6.-11.2.2011. (Kts http://fsm2011.org/en/wsf-2011) Euroopan riisuminen ydinaseista on varmasti ajankohtainen ja tärkeä teema myös siellä. Reggane ei ole unohtunut.